Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Käytä tutkimuksen lopputuloksia, eikä omia tulkintoja, kiitos. Taitaa olla kyllä ihan turha toivo.
Nuo vähän korkeammat luvut MetsäVesi-raporttiin nähden eivät muuta mitään, sillä ovat vain uusi arvio vanhoista luvuista ajan henkeen. Mitään uusiä mittauksia ei ole tullut tuon Finer ym Vesitalous 1/2016 julkasun jälkeen, vaikka oli ensimmäinen pitkässä seurannassa.
Tässäkin Niemisen ym tukimuksessa 2021 TOC-päästöistä yritetään alkuun tehdä numeroa, vaikka sanotaan, että happosateiden loppuminen on nostanut vesien tummuusastetta. Englannissa vesiin TOC-kuorma noussut 2-kertaiseksi.
We found about 14 mg l-1 higher TOC concentrations in streams discharging from drained than undrained sites in southern latitudes, and about 8 mg l−1 higher concentrations from drained sites in northern latitudes.
Mutta sitten lopussa perutaan kaikki. Pitäisikin tutkia kuinka suuri osa ojitusten TOC-lisäkuormasta tulee niillä kasvavasta metsästä. Luonnon soillahan ei kasva puita ja maapäästöjähän tässä verrataan.
The results also supported earlier findings in that the increase in forest cover and biomass (“greening effect”) that has occurred in northern areas during the last decades may have contributed to increasing TOC trends (Finstad et al., 2016)
Käänös: Tulokset tukivat myös aiempia havaintoja siinä, että pohjoisilla alueilla viime vuosikymmeninä tapahtunut metsäpeitteen ja biomassan kasvu (”vihertymisvaikutus”) on saattanut vaikuttaa orgaanisen kokonaismäärän (TOC) trendien kasvuun (Finstad et al., 2016).
Drained areas of forests are hotspots for the export of N, P and TOC.
Ojitusalueet ovat olennaiset ravinne- ja hiilipäästöjen kannalta.
Tästä voitanee päätellä, että kun asiat saadaan ojitusalueilla kuntoon, suuri osa metsätalouden vesistöongelmista on jo hoidossa. Kiintoaineiden päästö (org. ja epäorg.) lienee myös läheisesti kunnostusojituksiin liittyvä ongelma, ts. paljon vähemmän kankaiden maanmuokkauksista johtuva.
it is important to understand the difference between natural and anthropogenic factors affecting nutrient transport from forest ecosystems so as to be able to evaluate and plan appropriate water protection measures.
On tärkeää ymmärtää ero luonnollisten ja ihmisperäisten kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden välillä jotta sopivat vesiensuojelun toimet voidaan arvioida ja suunnitella.
According to our estimates, altogether 47,300 Mg of N, 1780 Mg of P and 1814 Gg of TOC is transported from forest areas to surface waters in Finland. Forest management contributes 17% of the N export, 35% of the P export and 12% of the TOC export.
En ollut kovin kaukana tästä arviosta, kun kirjoitin johonkin HS-ketjuun että metsämaan osuus toc-päästöistä voisi olla 10 %:n luokkaa. Tämä päästö tulee MetsäVesi-yhtälöiden mukaan suurelta osin turvemailta. Näillähän maanpäällisen elävän puubiomassan määrä on viime vuosikymmeninä noussut ripeästi ja samoin puuston tuottamat karikkeet. Samanaikaisesti on hajotettu suuri määrä turvetta.
Nieminen ym. arvelivat Metsätieteen Aikakauskirjassa, että jos vesienhallinta onnistuu, eli turvetta ei hajoteta tarpeettoman syvältä, ns. ojituslisä poistuu pääosin. Jäljelle jää juuristokerroksen hajotuksen ja karikkeen hajotuksen päästö, joka voi olla ojitusalueella samaa luokkaa kuin kivennäismaan kangasmetsissä tai vain hieman suurempi, etenkin ohutturpeisella turvekankaalla, joita suurin osa niistä jo on.
Höpö Höpö. Finer tutkimuksessa on käytetty itse asiassa 45 vuoden SYKE:n dataa (1973-2018) ja suoria mittauksia, eli tiedon keruu on jatkunut mainitsemasi 2016 vuoden jälkeen.
Siis missä ”tässäkin” Niemisen julkaisussa? Laita nyt edes julkaisun otsikko, jos joku kiinnostunut voi tarkistaa alkuperäisen tekstin.
Mutta yrittänet viitata Niemisen 2021 julkaisuun: Peatland drainage-a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Julkaisussa analysoitiin 133 Suomen ja Ruotsin valuma-alueelta purkautuvaa TOC pitoisuutta. Ojiteuilta alueilta TOC pitoisuudet olivat 8-14 mg/l suuremmat kuin ojittamattomilta alueilta. Niemisen mukaan tulokset viittaavat siihen, että ojitus ja lisääntynyt biomassa (metsänkasvu) voivat yhdessä lisätä vesistöjen tummumista.
Kaikki läpi käymämme tutkimukset toteavat, että ojitukset aiheuttavat alueensa vesistöihin merkittää ravinnekuormitusta. Ei ole yhtään tutkimusta, jossa muuta todettaisiin, ei yhtään.
Nieminen ym. 2023 johon viittaan on Metsätieteen Aikakauskirjan aiemmin mainittu artikkeli ”Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa” mutta hyvä lähde on tuo toinenkin. Tuo huomautus taisikin olla Kurjelle…
Jos ojituslisä eli ylimääräinen turpeen hajoaminen saadaan pois vesienhallinnalla, jäljelle jää jokin vaikutus, josta suurin osa saadaan pois hyvillä vesiensuojelun rakenteilla? Näiden toimien jälkeen metsätalous ei enää aiheuta vesistökuormaa kovin paljon enempää kuin jos ko. alue olisi luonnonmetsää tai luonnonsuota (spekulaatiota jonka voin yrittää varmistaa suotutkijoilta).
Eikö päästöjen vähentäminen ole Kurki ja pakahe se olennainen asia josta pitäisi keskustella? On hyvä että tutkimustuloksia kaivetaan esiin ja keskustellaan niistä, mutta jossain vaiheessa vänkääminen siitä mitkä ovat kuormitusarviot tonneina kannattaa lopettaa.
Sama vika vaivaa Hesarin keskusteluja: joka ikiseen metsäaiheiseen artikkeliin rientävät samat kommentoijat kertomaan samat asiat ja koskaan ei päästä eteenpäin. Turhauttavaa.
Tämä keskustelukerho on laitettu pystyyn näköjään 2023 ja 116 sivua myöhemmin edelleen on osalle epäselvää, aiheuttavatko ojitukset alueensa vesistöille merkittävää ravinnekuormitusta. Luulisi asian olleen selvä ensimmäisen 10 sivun aikana.
Välillä ojitukset puhdistavat ravinteet, välillä sitten ravinnehuuhtoumat ovat pieniä tai eivät ainakaan merkittäviä. Tai syy onkin ojitettujen suometsien puut. Tai sitten hoidetaan homma ruoppaamalla ojansuut ja syventämällä järvet. Mutta ojituksilla ei oikeastaan ole mitään tekoa alueensa vesistöjen ravinnekuormitukseen.
AJ, tietenkin tärkeintä on toimenpiteet, te voitte keskustella niistä, minä hoidan faktantarkistuksen, ettei mennä omilla tulkinnoilla.
Faktantarkistus on tärkeää työtä ihan itsessään. Kurkikin tekee sitä kaivuuta ihan pieteetillä – johtopäätökset vain ovat välillä lennokkaita tai aineistot liian pieniä johtopäätöksiin nähden, kuten pullotetuissa jokivesissä.
Niistä on selvinnyt, että Hukkajien väri on sama kuin jähijoenkin ja vaihtelee sadannan mukaan. Eikö näin voi olla?
Luonnon suon ja oman ojitetun suon veden väri oli samaa luokkaa ja nyt 4kk jälkeen veden väri on kirkastunut ja humuksen hajoaminen käynnissä. Eikö näin ole mahdollista tapahtua?
Päätelmät ovat aivan oikein mutta sitä ei voi tietää voiko pulloista tehtyjä päätelmiä yleistää ja miten laajalle? Eli onko yleisemminkin noin että pitkän ajan kuluttua ojituksesta metsäojien suovesi on saman väristä kuin vastaavan alueen luonnonsuon vesi samana ajankohtana.
Erityisesti ajatus humuksen nopeasta hajoamisesta vaatisi laajempaa testausta. Jos se pitää paikkansa, tummumisen kiihtyminen on vielä huolestuttavampi ilmiö, kun se tarkoittaisi että syöte vesiin on kasvanut melko paljon. Hypoteesi myös ennustaa, että jos humuksen syöte on alle hajoamisen, vesien pitäisi kirkastua aikanaan.
Päätelmät ovat aivan oikein mutta sitä ei voi tietää voiko pulloista tehtyjä päätelmiä yleistää ja miten laajalle?
Nämä minun pulleonäytteethän tukevat tutkimuksia TOC-kuormista eli luonnon soilta ja ojitutetuilta soilta tulee sunnilleen saman verran tummentavia humuspäästöjä.
Ei muuta kuin ottamaan pullonäytteitä lisää, että saadaan muualtakin vertailua kuin täältä kartoissa punaisena hehkuvista Perämeren pohjukkaan laskevista vesistä.
Tottakai tuon tätä Vesitalous 1/2016 tutkimusta (Finer ym) tyrkylle vähän joka paikkaan. Varsinkin niille, joilla on käsitys, että vain suo-ojitukset ovat tummentaneet ja pilanneet Suomen jokien ja järvien vedet. Siinä on lahjomattomat luvut erilaisilta valuma-alueilta vuodelta 2016. Joidenkin mielstä TOC-luvut ovat varmasti karmeita, kun luonnontilaisilta valuma-alueilta tulee 50% korkeammat TOC-kuormat.
Kiintoainekuormatkin olivat metsälouden 8 valuma-alueelta 16:sta alemmat kuin luonnontilaisilta valuma-alueilta.
Ai mikä on mennyt pullovesikokeessa pieleen, ei varmaan mikään jos haluat vakuuttaa naapurin isännän.
Mutta mieti nyt vähän mitä vesipullot todistavat, ilman analyysiä ei kerrassaan mitään.
Meillä on vuosikymmenien seuranta tutkimuksia, joissa todetaan, että ojitukset aiheuttavat merkittävän ravinnekuormituksen alueensa vesistöihin. Sitten meillä on mies, joka ottaa vettä pulloihin tai nappaa keskeneräisen tutkimuksen kuvasta todisteen, että ojitus ei aiheuta merkittävää ravinnekuormitusta alueensa vesistöihin.
Näinkö lisätään HS lukijoiden tietoa? Nyt kyllä aliarvioidaan lukijoita. AJ:lla on paljon parempi asenne HS kommenteissaan.
Kysymys, miksi postaatte täällä HS omia kommenttejanne ilman tietoa mitä on keskusteltu?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään