Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kommenteissa on hyvää tietoa ihan sellaisenaankin, vaikka ei näkisi aiempaa keskustelua, joka on luettavissa HS:n netistä. Testasin: vaikka ei ole Hesarin tilaaja, lehden artikkeleihin tulleita kommentteja pystyy lukemaan netistä (ja ilmeisesti myös kännykän HS-sovelluksesta), mutta niitä ei voi peukuttaa eikä omia kommentteja lisätä.
Itse pyrin ottamaan (muistaessani) mukaan myös edeltävän kommentin, mikäli se on asian ymmärtämiseksi tarpeen, tai vaihtoehtoisesti huomautan mitä asiaa kommentoin.
Hesarissa keskustelut hajoavat eri ketjuihin, mutta täällä vesistöasiat muodostavat yhden pitkän ja pysyvän ketjun. Myös hakukoneet löytävät Metsälehden keskustelut melko hyvin.
Aki Ikonen :Kaikki läpi käymämme tutkimukset toteavat, että ojitukset aiheuttavat alueensa vesistöihin merkittää ravinnekuormitusta.
Tässä linkissä lainattua tekstiä: ”Metsätalouden vesiensuojelu Vesitalous 1/2016” sivu 29.
Valunta oli molemmissa valuma-alueryhmissä keskimäärin saman- suuruinen (Kuva 2). Korkeimmat kokonaisfosfori-, nitraatti- ammonium- ja kokonaistyppi- sekä kiinoainekuormat mitattiin normaalissa metsätalouskäytössä olevilta alueilta, mutta tilastollisen testin perusteella vain nitraattitypen kuormitus oli metsätalouskäytössä olevilta alueilta merkitsevästi suurempaa verrattuna luonnontilaisiin alueisiin.
Siis lannoitteiden (mitä helevattua) nitraattityppi oli merkittävästi korkeampaa, mutta ei kokonaistyppi.
Tätähän on Aki Ikonen kopsaillut Hesariin väittäen, että tulokset eivät ole tilastollisesti vertailukelpoisia ja lannoite typpi sitten on. Eikä mitään mainintaa TOC-kuormista, että luonnontilaisilta valuma-alueilta TOC-kuormat ovat suuremmat kuin metsätalousalueilta.
Suurin osa pienten valuma-alueiden tutkimusverkoston alueista on metsävaltaisia; maatalousvaltaisia alueita on ainoastaan neljä, mikä johtuu lähinnä verkon perustamisajankohdan (v. 1958– 1960) määrittämistä silloin ajankohtaisista tutkimustarpeista.
Maatalousalueita oli neljä 16:sta. Mitä helevattua? Eikö nuo pitäisi ilmoittaa, mitkä niitä ovat, sillä typen ja fosforin päästöt tietenkin on suuremmat silloin, kun lannoitetaan. Eihän vain Kotioja Ranualla ole juuri sellainen? Näkyy olevan pellon reunaojaakin monen sadan metrin matkalta ja typen ja fosforin suurin kuormittaja? Toinen näkyisi olevan Surnuinjoki Pieksämäellä, jonka valuma-alueella on peltoja ja fosforikuorma suurin.
Kyllä kai sitä arvioksi metsätalouden kuormituksista saa ”huomattava”, kun ottaa mukaan maataloudenkin päästöt.
Se on selvä että maataloutta ja metsätaloutta pitää havainnoida erikseen, jotta saadaan käyttöön oikein kohdistetut suojaustoimet.
*
Tässä julkaisussa on aika perusteellisesti pohdittu metsänhoitoa, vesiä, hiilen kulkua ja suojaustoimia: Reviewing peatland forestry: Implications and mitigation measures for freshwater ecosystem browning.
Kurkea kiinnostanee kohta: OM degradation in aquatic ecosystems is promoted by longer residence times and in-lake biotic and abiotic mechanisms such as microbial metabolism and photodegradation.
Olen luullut, että vesipinnan nousu avohakkuun jälkeen vähentää turpeen hajoamisen päästöjä. Juuri kun luulee oppineensa jotain suometsistä, niin huomaa erehtyneensä. Katsaus jatkuu huomenna…
Forest harvesting increases nutrient and OC export by decreasing the WTD and increasing oxygen deficiency, … Exports of both Fe and OC from minerotrophic sites may especially increase after harvesting due to the decreasing WTD and subsequent anoxia. … the decrease in the WTD after harvesting causes enhanced decomposition in rewetted peat.
Alkaa vaikuttamaan yhä enemmän siltä, että nimim. pakahe on aiheeseen perehtynyt! Arki havainnot puoltaa hänen käsityksiään! Itsellenikään ei ole yhtään ainoaa varteen otettavaa tutkielmaa/tutkimusta tullut eteen, missä vesistö vaikutukset kiistettäisiin!
Mutta silti tämä jargon (oik. jankkaaminen) jatkuu! Niin vain näyttää, syksymmällä enemmän! Olkoon syynä sitten eri tulkinnat tai muut syyt (olemassa olon tarkoitus, viesti kisa, inhi-milliset kontaktit, mitä liekään).
Oudolta näyttää, mutta hyvä että on viestejä ja vesi pulloja!
Niin, Motokuski. Eikö ollutkin kaikki ennen paljon paremmin. Rannoilla ei ollut lehtipuita, Lapissa ei pajukoita, ja ne harvat mitkä oli, eivät pudottaneet lehtiään ollenkaan. Ja vedet olivat paljon kirkkaampia.
Leinosen mainostamassa Finer Vesitalous 1/2016 raportissa ei ollut edes tarkoitus esitellä mitään lopullisia tutkimustuloksia vaan tuoda julki, että nyt vihdoinkin yritetään tehdä pitkän aikavälin ojittamattomien ja ojitettujen soiden ravinnepäästö tutkimusta.
Näin he tekivät ja tulokset ovat nähtävissä osin MetsäVesi 2020 ja täysin viittaamassani Finer 2021 tutkimuksessa.
Leinosen Kurki on tarrautunut Vesitaluos 1/2016 Finer raportin sivun 29 kuvaan 2, se on hänen elämänlanka. Finer ei tekstissään mainitse mitään TOC kuorman merkittävyydestä, vain sen että ainostaan nitraatti kuormitus on tutkimuksen tässä vaiheessa todettu ojitetuilla alueilla merkittäväksi. Ja tietenkin myös sen että tutkimus on kesken.
AJ, viittaamasi artikkelin sanoma on mikä?
Tutkimuksen keskeiset pääpointit ovat seuraavat:
Turvemaiden ojitus ja metsänhoitokäytännöt, kuten avohakkuut ja ojien kunnostus, lisäävät orgaanisen hiilen ja raudan huuhtoutumista vesistöihin. Tämä johtaa vesien tummumiseen, joka heikentää veden laatua ja ekosysteemien toimintaa.
Nykyiset suojelutoimet, kuten laskeutusaltaat ja kosteikot, eivät tehokkaasti estä liuenneen orgaanisen aineksen kulkeutumista vesistöihin. Tarvitaan uusia, vaikuttavampia toimia
Tutkimus suosittelee siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, sekapuustoihin ja turvemaiden ennallistamiseen. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja parantaa vesiekosysteemien tilaa.
Tarvitaan lisää tutkimusta ja kokonaisvaltainen lähestymistapaa.
Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, laajempaa ymmärrystä vesistöjen toiminnasta ja metsätalouden vaikutuksista sekä poliittista tahtoa muuttaa käytäntöjä.
Leinosen Kurjesta poiketen minun ei tarvitse säveltää itse mitään, yhteenvedon on tehnyt AI (copilot).
Jos poistaa kaksi maatalouden valuma-aluetta neljastä tähän tutkimukseen sisältäyvästä, jotka todennäköisesti pystyin paikantamaan eli Kotioja Ranualla (laskee Ylijokeen, joka taas laskee Yli-Portimojärveen) ja Surnuinjoki Pieksämäellä, niin:
– fosfori-kuormitus metsätalouden valuma-alueilta laskevat samalle tasolle kuin luonnontilaisiltakin valuma-alueilta
– typpi-kuormitus laskee alle luonnontilaisten
Jos poistaa 4 eniten fosforia ja typpeä päästävää valuma-aluetta oletuksella, että ovat niitä, joissa on maataloutta ja siksi eivät kuulu tähän vertailuun, niin
– molempien fosforin ja typenkin kuormitus sitten jää metsätalouden valuma-alueilla pienemmäksi kuin luonnontilaisilta valuma-alueilta.
Ei voi välttyä ajatukselta, että nuo 4 maataloutta sisältävää valuma-aluetta ovatkin mukana tarkoituksella. Tosin tuolla ilmoituksella mukana olosta vältytään petokselta, mutta johtopäätökset ovat kuin olisivat 100% metsätalousalueita, että saadaan mukaan krkeita fosfori- ja tuppikuormia nostamaan metsätalouden valuma-alueiden kuormat suuremmiksi kuin luonnontilaisten.
Tutkimuksen silmäänpistävimmär tulokset jätetään kirjoituksessa mainitsematta.
Luonnontilainen Liuhapuro Hiidenportin kansallispuistossa olisi tukimuksen pahin vesien kuormittaja, kun postetaan 4 maatalousalueita sisältävää valuma-aluetta kaikkien kolmen kuormituksen TOC, fosfori ja typpi osalta.
Miksiköhän Pakahe Ikonen, Petkeles, Motokuski tai Husse ei halunnut tehdä tätä yksinkertaista laskelmaa ja ilmoittaa tuloksista?
Ihmettelen suuresti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään