Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Minua ei taasen ihmetytä, miksi Leinosen Kurki on tarrautunut sivuun 29 vuodelta 29.
Sen takia, ettei ole mistään julkaisuista löydy tutkijoiden teksteistä tukea Leinosen väitteille. Ja meidän pitäisi poistaa osa mittauksista Leinosen oletusten perusteella, ei kiitos.
Nytkö alkaa tutkijoiden kyseenalaistaminen, niimpä tietenkin.
Leinoselle ei kelpaa Finer tutkimuksen loppujulkaisu vuodelta 2021, Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters. Julkaisussa todetaan että suo-ojitukset aiheuttavat merkittävää ravinnekuormitusta alueidensa vesistöille.
Kerro Kurki Leinonen, miksi mainitsemani kaikki mittaukset sisältävä tuoreempi tutkimuksen loppuraportti ei kelpaa sinulle?
Tutkimus oli vuonna 2016 kesken, eikö niin, eli pitää katsoa mitä MetsäVesi-hankkeen loppuraportti sanoi. Hankkeen arvo on siinä että se määrällisti vesistöpäästöt. Ongelmat on metsätaloudessa laajasti tiedetty jo aiemmin ja alettu ohjeistaa vesien suojelusta tarkemmin.
Tässä ketjussa on jo moneen kertaan suositeltu perusasiat. 1. Perinteiset vesiensuojelun rakenteet on todettu osin tehottomiksi ja alettu suositella mm. leveämpiä suojakaistoja, säätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. 2. Jatkuvaa kasvatusta on alettu suositella reheviin suometsiin silloin kun se toimii. 3. Valuma-alueesta tulisi päästöjen nousun vuoksi uudistaa kerralla vain pieni osa, jos se on suovaltainen.
Se oli artikkelin pääsanoma (referointi on tosin minulla kesken, mutta luultavasti näin). Lisään tähän jos tulee ilmi lisää tärkeitä pointteja…
Epäselväksi jäänyt vielä ainakin se, miten ohutturpeinen turvekangas päästelee, kun sen pitäisi olla jo kangasmetsän kaltainen. Ilmeisesti tähän päästöjen alenemiseen on vielä matkaa niin kauan, että tämä ilmiö ei tule avuksemme ihan pian.
Uutena asiana tuli se että hiilen valuma kasvaa, kun aiemmin kuivana ollut turve vettyy avohakkuun jälkeen. Siinä kohtaa säätöpato tulisi avuksi, eli kun alueella on avohakkuun jälkeen liian vähän haihduttavaa puustoa, patoa voitaisiin avata. Joskus vesipinnan nousu on eduksi metsän taimettumiselle. Sen tapahduttua vesipinta olisi taas saatava alas, ja tämän varmistamiseksi tehdään ehkä kunnostusojitus. Ei välttämättä huono asia, jos samalla tehdään paremmat vesiensuojelun rakenteet ja vesipinnan nousu ja päästöjen kasvu jää väliaikaiseksi. Ilmeisesti jatkuva kasvatus olisi toimiessaan eduksi: siinä veden pinta vaihtelee vähemmän, koska puuston määrä vaihtele vähemmän.
Suometsien hoitoon ei kannata soveltaa joustamattomia sapluunoita, kun tilanteet vaihtelevat erittäin paljon kentällä.
Tutkimus oli vuonna 2016 kesken, eikö niin, eli pitää katsoa mitä MetsäVesi-hankkeen loppuraportti sanoi.
On ollut 9 vuotta kesken?
MetsäVesi-raportti 2020 tämän ensimmäisen vuoden lukujen osalta on jo kyseenalainen, kun mukana oli 4 maatalousaluettakin, joilta ne suurimmat fosfori- ja typpikuormat tulivat. Jo vuoden päästä sama tutkijaryhmä ikään kuin käskystä nostaa arvioita metsätalouden kuormista.
Vuonna 2014 perustettu seurantaverkko muodostuu 11 luonnon taustakuormituksen ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaa varten instrumentoidusta pienestä (4,5 – 12 200 ha) metsäisestä valuma-alueesta.
Vedenlaadun vaihtelua seurataan laskupuroista otettujen vesinäytteiden avulla. Näytteitä otetaan 20 – 25 kertaa vuodessa ja tulokset analysoidaan akkreditoiduissa laboratorioissa. Virtaamapainotteisella näytteenotolla varmistetaan kuormitustulosten luotettavuus kevään ja syksyn valuntahuippujen aikana.
Miksiköhän jatkotutkimuksen lukuja ei ole julkaistu? Tottakai ne on tehty ja ovat olemassa, muutenhan tässä ei mitään järkeä. Arvioita tämä Finer ym tutkijaryhmä on kyllä tehnyt. Jo ensimmäisen vuoden tulosten arviointi on kyseenalainen ja peittelevä.
Tämän ensimmäisen vuoden luvut ovat kyllä katastrofi kaikille ympäristöpoliittisesti aktivoituneille.
Eikö MetsäVesi-hankkeen loppupäätelmissä ole mukana kaikki 31 aluetta? Siinähän annetaan aika pitkälle synninpäästö kivennäismaiden metsätaloudelle, mikä on iso ja tärkeä havainto. Päästöissä kiinnitetään päähuomio suometsiin.
Julkinen keskustelu unohtaa turvemaiden maatalouden osuuden, koska se ei sovi päivälehtien agendaan, mutta ympäristöalan ammattilaiset kyllä tietävät sen. Peltojen kipsikäsittelyn lisäksi pitäisi lisätä kapeiden kaistojen lisäksi kunnon suoja-alueita ja ennallistaa valuma-alueita ennen vesistöjä ja Itämerta. Maataloustuen pitäisi muuttua. Jos viljelijä luopuu viljelystä kokonaan, sen jälkeen ennallistetaan alueita.
Tekoäly varmaan osaisi kertoa missä ovat kuormituksen hotspotit, joihin toimia kannattaa kohdistaa, jos sille antaa riittävän aineiston.
Eikö MetsäVesi-hankkeen loppupäätelmissä ole mukana kaikki 31 aluetta?
Mistä me tiedämme esimerkiksi sitä, että siellä ei ole enemmänkin maatalousalueita mukana kuin 4, jotka nyt varmasti ovat, kun meillä ei ole valuma-alueiden nimiä eikä niiden tuloksia, jotka voidaan kaikki tarkistaa.
Siis samanlaisia pylväsdiagrammeja kuin Vesitalous 1/2016 on esittänyt, että voidaan tarkistaa mistä julkaistut arviot tulee. Nämä MetsäVesi luvut ovat arvioita. Kuten hyvin tiedämme miten nämä kasvihuonekaasujen maapäästöarviot ovat epävarmat ja jossain välillä +- 10 Mtn-ekv/v. Eli voivat olla nielukin Luken nykyisten päästöarvion +14 Mtn-ekv/v sijaan.
Eikö tämä ensimmäinen mittaus 2016 ole jo valheellinen, kun mukana ovat maatalousalueet nostamassa fosfori- ja typpikuormia?
Valuma-alueiden sisällä voidaan varmaan päätellä jotain siitä missä kohtaa aluetta mittauspiste sijaitsee, eli pellon ojassa vai metsäojassa. Sitä en tiedä miten mittausaineistoa on mallituksessa käytetty, oliko tutkimusjulkaisuissa tästä kerrottu? Kuun lopulla on Metsätieteen Päivä, jossa luultavasti näen alan tutkijoita ja voin kysellä lisää.
Näköjään tuo vesipinnan vaihtelun merkityskin on ollut tällä palstalla aiemmin vahvasti esillä koskapa olen kirjoittanut blogiini vuonna 2022: ”Jatkuvapeitteisyys tasoittaa turvemailla pohjaveden pinnan vaihteluita ja vähentää ojituskustannuksia, hiilivaraston hajoamista ja ravinnepäästöjä.”
Kuun lopulla on Metsätieteen Päivä, jossa luultavasti näen alan tutkijoita ja voin kysellä lisää.
Olisi hyvä saada tietoja tuosta 2014 perustetusta seurantaverkosta, joka käsittää 11 luonnon valuma-aluetta ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan valuma-aluetta ja niiden aiheuttamista kuormituksista viime vuosilta, johon MetsäVesi -raportin 2020 arviot perustuvat. Onko siellä mukana nuo 4 maatalousaluettakin.
Otetaampa tarkempaan syyniin Niemisen ym tutkimus 2021.
Kuva 1.
– Siinä luonnontilaisen suon TOC pitoisuus valumavesissä on keskimäärin 30 mg/l, joka vastaa hehtaarille 300 mm valumalla vuodessa kuormitusta 90kg/ha/v.
– Siinä ojitetun suon TOC-pitoisuus on keskimäärin 40 mg/l, joka vastaa 120 kg/ha/v
Jos tuosta TOC-kuormasta laskee keskimäärin puolet metsän osuudeksi ojitetuilta soilta eli 34,1 kga/ha/v, niin ojitetun metsää kasvavan suon TOC-maapäästö on noin sama tai vähän alle kuin avoimen luonnon suon (ilman puita) TOC-maapäästö, kun vähentää metsän tuottaman TOC:n pois.
Miksiköhän Niemisen tutkijaryhmä ei ole laskenut metsän antamaa TOC-lisää metsää kasvavilta ojitetuilta soilta, kun siihen on olemassa tutkitut luvut MetsäVesi-raportissa 2020.
Vihjaavat kuitenkin sellaisen mahdollisuuden olemassaoloon.
The results also supported earlier findings in that the increase in forest cover and biomass (“greening effect”) that has occurred in northern areas during the last decades may have contributed to increasing TOC trends (Finstad et al., 2016).
Käännös: Tulokset tukivat myös aiempia havaintoja siinä, että pohjoisilla alueilla viime vuosikymmeninä tapahtunut metsäpeitteen ja biomassan kasvu (”vihertymisvaikutus”) on saattanut osaltaan lisätä puun kokonaismäärän (TOC) trendejä (Finstad et al., 2016).
Tämä siis suokahtaisesti vertaillen.
Suurempien valuma-alueiden vertailussa ensimmäisen vuoden tuloksissa 2016 TOC-kuorma luonnon soilta (ei ojituksia) oli suurempi kuin metsätalouden (on ojituksia) valuma-alueilta. Ks. Vesitalous 1/2016 sivu 29.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään