Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei tuota humuspäästöä koskevaa tulosta varmaan voi yleistää 3 valuma-alueesta koko Suomeen.
MetsäVesi-raportissa sivu 46 Taulukko 5 on nyt 3 luonnontilaista valuma-aluetta Liuhapuro, Kelopuro ja Välipuro ja niiden keskimääräinen TOC-kuorma on suurempi kuin ojituksia sisältävien.
Vesitalous 1/2016 / Finer ym tutkimuksessa olivat Liuhapuro, Porkkavaara ja Mustospuro ja niidenkin TOC-kuorma oli suurempi.
Vuonna 2014 perustettu seurantaverkko muodostuu 11 luonnon tausta- kuormituksen ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaa varten instrumentoidusta pienestä (4,5 – 12 200 ha) metsäisestä valuma-alueesta.
Tässä on siis tuloksia 5 luonnontilaisesta valuma-alueesta kaikista seurannassa olevista 11 luonnontilaisesta valuma-alueesta.
Eiköhän näistä voi jo yleistää ja vaikuttaa siltä, että kaikkia seuranta alueita on käytetty arvioineissa, kun tekstissä lukee, että ojitetuilta valuma-alueilta tulee TOC- kuormaa 10% enemmän kuin luonnontilaisilta. Vaikka taulukosta 5 laskien se on toisin päin.
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Ja kun vielä pitäisi metsätalouden TOC-kuorma jakaa ojituksen kuorman, hakkuiden kuorman ja metsän kuorman kesken.
Pekka Kauppi puhui metsätiedepäivillä rantametsien käsittelystä mm. tummumisen kannalta. Kts. Metsätieteellisen Seuran sivuilta päivän ohjelma ja tiivistelmäkirja (linkki alla). Kts. metsänhoitoklubi > Pekka Kauppi: Kerroksellisuutta rantapuustoihin.
*
Yhteenveto vesistökuormasta
Metsätalouden vesistöpäästöt ovat nyt paljon lievemmät kuin uudisojitusten aikaan, kun ojat ovat nyt pääosin vanhoja ja kasvittuneita. Uudis- ja kunnostusojitus voi edelleen aiheuttaa uudisojituksen kaltaisia haittoja.
Paikallisesti kuorma voi olla metsätaloudesta edelleen suuri, jos alue sijaitsee etelässä, on turvemaata ja on ojitettu. Etelän olot siirtyvät pohjoisemmaksi, kun lämpösumma kasvaa.
Osa vesistökuormituksesta johtuu lisääntyvän puustobiomassan karikkeesta ja kivennäismaan hakkuista, mutta nämä erät ovat tämän hetken tiedon mukaan pieniä verrattuna suo-ojituksiin. Tieto kaipaa tarkentamista tältä osin.
Ajantasaisia ohjeita noudattamalla saadaan kuriin pääosa haitoista. Tummumista ei toistaiseksi saada. Vesienhallintaa pitää kehittää ja ottaa käyttöön sopivat keinot siihen.
Eos. Mutta ainekset kokonaiseen juttusarjaan alkaisi olla jo kasassa!
Sitä vaan ajattelin että meneekö Kurjen jutut vähän hukkaan hieman marginaaliin ajautuneen ML:n viestiketjujen hännillä!
Entäs jos kokoaisit 3-4 asiakokonaisuuden sarjan metsä-vesistö-ojitus -teemasta. Tarjoaisit Suomenmaahan ja MaasTulliin, saattaiaivat maksaakin mieluisasta aiheesta ja tutkimustuloksista!
AJ nuo ymmärtää, mutta ymmärrys saisi levitä laajemmallekin!
Pitkäaikaisten päästöjen perustelu: ilma- ja vesistöpäästöt hajoavasta turpeesta jatkuvat niin kauan kuin hajoavaa turvetta riittää – kunnes alue on muuttunut ohutturpeiseksi turvekankaaksi.
Tarvittaisiin khk-laskelmia ja vesistöpäästöjen laskelmia varten varmaan lisää mittauksia – paitsi kivennäismaan hiilestä – myös siitä, kuinka paksuja turvekankaiden jäljellä olevat turvekerrokset vielä ovat. Ehkä GTK jo tietääkin tästä jotain? Toinen kiinnostava tieto: kuinka syvällä ovat vesipinnat ojitusalueilla.
Nämä kaksi lukua pystyy jokainen myös itse mittaamaan ja suunnittelemaan käytännön hoitotoimet sen mukaisesti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään