Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Miten tällainen kouluttamaton voisi oikein tulkita tieteellisiä tutkimuksia? Sen takia tässä joudun näitä asioita kyselemään niiltä, joilla on edellytyksiä ko. asioita ymmärtää. Petkelekseltä en valitettavasti vastauksia saanut, mutta ehkä joku vielä asian täällä minulle selventää.
Kai tuossa vesien huonossa kehityksessä on monta syytä, esimerkiksi rehevöityminen johtuu osin laskeumastakin; kaikki paha ei tule maalta vaan voi tulla ilmastakin.
Tapiolla on hyvä perustietopaketti metsänhoitoon käytännössä.
Vk:n kysymys on asiallisesti muotoiltu! Ongelma on, että vaikka asiasta ymmärtävät vastaisi vaikka mitä niin vastaukset ei kelpaa! Alkaa vaan massiivinen vänkäys, joka kääntyy samassa hetkessä viestikisaksi! Monessa viestiketjussa sama, ”tuulivoimlaoitahan et vastusta kunhan vaan kyselet”!
Olisi ollut vk tärkkeää opiskella edes perusteita, oikeastaan mistä aiheesta tahansa! Vähänkin amiksesta edistyneimmissä kouluasteissa opetetaan loogista päättelyä, tiedon hankintaa, kriittistä ajattelua jne. Mutta ei kelpaa! Mm. siksi jäät heikko-osaisten desiiliin, niin monella tasolla!
Ok, Husse! Sain sinulta kyllä itseäni koskevan henkilöanalyysin, mutta itse tutkimus jäi vielä minulle selventämättä. Kukahan yrittäisi seuraavaksi… -vai olenko ns. toivoton tapaus?
Ymmärrän lukuisista rajoitteistani huolimatta jonkin verran numeroiden päälle. Jos joku kertoisi ko. tutkimuksen aikajänteen, niin pääsen ehkä siitä sitten hieman eteenpäin.
Kuten edellä on todettu niin 50-80-lukujen hurjien selluteollisuus-maatalous- ja metsänojitus vuosien jälkeen päästöt ovat pienentyneet radikaalisti.Eli looginen kysymys on että miksi lajien määrä/tila jatkaa edelleen huononemistaan?Tai onko tilanne todella tämä vai eikö päästöjen vähentäminen vaikuta lajien tilanteeseen vai onko kyseessä tämä surullisen kuuluisa ”mitä lähtöarvoja syötetään ”mallinnus” tietokoneohjelmaan”?
Varmaan lajistosta saadaan tietoa vertaamalla luonnontilaisia virtavesiä muutettuihin. Samaan tapaan kuin hömötiaisesta saadaan tietoa katsomalla suojelualueiden tilannetta. Kannattaa tsiikailla YLEn jutun linkistä tutkimusta.
Sttinfon kuva (linkki YLE:n jutussa): Virtavesien lajiston muutokset. Vähenemä määrissä keskimäärin 50 prosentin luokkaa. Näyttää ryhmästä riippuen osin vähenemistä, osin paranemista. Tässä ehkä osavastaus Ranen kysymykseen tilanteen paranemisesta.
Jos näin on, ettei samojen vesien tilannetta ollakaan tietyillä aikajänteillä vertailtu, vaan vertauskohdat on haettu jostain muista vesistä, niin onko tulokset silloin täysin vertailukelpoisia?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään