Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Harmi. Mutta se aikaisempi ”miksi Hanna ei osaa mitään” on vaikea vastattava. Koulutus tietysti vie suuren osan tiedoista ja osaamisesta. Muut sen loppupeleissä määrittelee.
Mutta miten se Simpeleenjärvi rehevöityi särkikalojen paratiisiksi? Jostain luin että maa-ja metsätalous olisi suurin (75%, mutu tuo luku) rehevöitymisen syy. Mutta paradigma se varmaan on, tai paranormaali ilmiö. Voi se olla parasiittikin.
Mutta miten se Simpeleenjärvi rehevöityi särkikalojen paratiisiksi?
No eikö tuossa kerrota, miksi rehevöityi.
Särkikalat tonkivat pohjaa ja kun ne kalastettiin pois samalla ravinteitakin kaloissa tuli pois, niin vedet kirkastui?
Ennen särkikalat pyydettiin talojen ruokapöytiin. Nyt niitä pyydetään vain vesien kunnostamiseksi.
Nythän tekstisträ puuttui se kaikkein oleellisin tieto, joka ressun mukaan olisi pitänyt löytyä sieltä, että tietenkin syyllinen rehevöitymiseen on metsätalous ja ojitukset.
Simpeleenjärven valuma-alueella ei ole juurikaan soita ja järvi on suuri. Vanhojen pienten suoalueiden entisöinti on rahan tuhlausta, sillä niiden kuormat, varsinkin värjäävän humuksen, vesiin ovat jopa alemmat luonnontilaisiin soihin nähden kiintoaineet mukaan lukien. Entisöinnin jälkeen metaanipäästöt vesittää ilmastovaikutuksenkin kummeniksi vuosiksi. Tuosta turpeen vellomisesta kosteikoksi tulee kiintoainepäästöjä enemmän kuin, jos olisi jättänyt suon vanhojen ojien kanssa silleen. Ravinteet fosfori ja typpi tulevat laskeumana ilmasta ja maataloudesta ei metsätaloudesta.
Luonnontilaisilta ja metsätalouden valuma-alueilta tulee suurin piirtein saman verran vesiä ruskettavaa humuskuormaa TOC.
Tässä verrattu pelkkiä samoja soita, joissa myös samaa luokkaa humuspäästöt.
Ja lopuksi vielä, että humusväri Simpeleenjärveen tulee yksinomaan metsistä lehtipuiden lehdistä, havupuiden neulasista, metsäpohjan kasvillisuudesta, rantaniityiltä varsinkin lintutornin Siikalahdelta.
Särkikalojen poistaminen näyttää olevan ”vain” yksi viimeisistä toimista Simpeleenjärven kohdalla. Voidaan vaan veikata, tuliko tässä kohtaa ”kerralla kuntoon”! Reilu 20 vuotta on vasta tuolla jynssätty, eikä loppua näy! Itse arvaan, että jatkotoimia tarvitaan seuraavien vuosikymmenten aikana, ja runsaasti!
Vaikuttaa siltä, että paikallisilla on ollut selkeä käsitys siitä, mistä ongelmat johtuvat.
Särkikalojen runsaus on seuraus rehevöitymisestä ja pahentavat ilmiötä. Särkikalat ei ole perimmäinen syy rehevöitymiselle.
H
Otteita Wikipediasta:
..vuonna 2003 LEADER-hankkeena. Siimesojaan ja Suursuonojaan rakennettiin tällöin laskeutusaltaat. Hankkeeseen kuului myös kaislikon niittoa ja rannan ruoppausta
..Vuosina 2006-2007 toteutettiin Simpelejärvi siistiksi -hanke. Hankkekeen taustalla oli vedenlaadun heikkeneminen; ravinteisuuden ja sameuden lisääntyminen sekä sinileväesiintymät…
..otettiin ojanäytteitä ja vesistönäytteitä, annettiin viljelijäneuvontaa, tehtiin suojavyöhykesuunnitelmia, niitettiin vesikasvillisuutta ja tehtiin hoitokalastusta
..kosteikkoalan ja valuma-alueen pinta-alan välisen suhteen perusteella Siikalahden laskennalliseksi fosforireduktioksi saatiin 51 % ja ominaiskuormitusluvuilla lasketun nettosedimentaation avulla laskettu pidättymisprosentti on 55
..2010-2012 LEADER-hankeena, jossa toimija oli Imatran seudun ympäristötoimi. Hankkeessa laadittiin kosteikkosuunnitelmia maatalousalueille, annettiin maatalouden vesiensuojeluneuvontaa maa- ja metsätalousyrittäjille, laadittiin metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma
Kokonaistavoitteena on poistaa noin 225 000 kiloa särkikalaa kolmen vuoden aikana. Viime vuoden aikana Enäjärvestä poistettiin kalaa yli 100 000 kiloa, mikä on koko Euroopankin mittakaavassa valtava määrä. Nuottauksen osuus oli yli 95 000 kiloa.Lokakuun viimeisenä päivänä Enäjärvestä nuotta keräsi 1 600 kiloa särkikaloja. Katso videolta, miltä nuottaus näytti.</p>
Kalastamallahan ne vedet ennen pysyivät kirkkaampina.
”Tulosten perusteella Enäjärvi on vahvasti rehevöitynyt, sen kalastoa hallitsee ruutana, pohjamudassa elää runsaasti surviaissääskiä
”Särkikalat viihtyvät erinomaisesti rehevässä ja sameassa vedessä. Ne myös ylläpitävät järven rehevöitymistä tonkimalla järven pohjaa ja vapauttamalla sieltä ravinteita ja mutaa veteen. Järven vesi pysyy myös sameana, sillä runsas pienten särkikalojen määrä pitää huolen siitä, että kasvileviä syöviä vesikirppuja ja muita selkärangattomia on vähän.”
”– Ihmisen vaikutus on ollut vahva Enäjärvellä. Ensin 1800-luvun puolivälissä tapahtunut vedenlasku ja sittemmin 1900-luvulla jätevesien lasku rehevöitti voimakkaasti järveä. Hoitokalastuksen tavoitteen voisi tiivistää siihen, että autetaan järven säätelemään itse itseään. Tähän tarvitaan useimmiten vuosia jatkuvaa hoitokalastusta, jotta muutoksesta saadaan pysyvää. Samalla tavalla on käynyt rehevöitymisen kanssa. Vesistöt puskuroivat varsin hyvin ravinteita, mutta jossain vaiheessa kamelin selkä katkeaa ja järvi hypähtää uudenlaiseen tilaan, josta peruuttaminen on vaikeata ja aikaa vievää.
Rysäpyynti on osa rehevöityneen Enäjärven kunnostustoimia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään