Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Lapin puhtaimmat vedet virtaa sankkojen koivikoiden läpi. Onko syy siihen että hukkajoella on raakkuja veden laatu vai se, että se on vähän hankala uittoreitti ja siksi säästynyt perkauksilta.
Nooh, eiköhän tuonkin humuksesta kiistelyn voisi jo lopettaa, kun ei näytä johtavan mihinkään.
Sen voi kyllä lopettaa valehteluna, kun tutkimuskin vähättelee TOC:n päästojä ojitusalueilta ja on merkityksetön veden värin kannalta.
MetsäVesi raportti /lainaus sivulta 44: ”Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla (22,1 mg/L) verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L)”.
Ja tämä lisäys 10% tulee 4%:n päälle eli on vain 0,4%:n lisä koko TOC-kuormaan ja mitätön.
Yle Teemassa Panu Halme juuri paisuttelee tätä 10% lisäkuormaa mutta, kun hän ei tiedä mitään luonnon huuhtouman koko suuruudesta, hänelle kaikki vesien tummuus tulee suo- ojituksista.
Siksi lähetin hänelle tällaisen postin. Tuo Areenassa oleva keskustelu toistaa vanhentuneita väitteitä. Tässä pari tutkimusta aivan viime vuosilta:
MetsäVesi raportissa 2020 mainitaan, että ensimmäistä kertaa mukaan on otettu myös orgaanisen hiilen TOC-humus-taustakuormituksen vaikutus pintavesiin, jonka onkin 96% kaikesta vesiä ruskettavasta humuksesta. TOC- taustakuormitus tulee kaikesta näkyvästä vihreästä metsien ja peltojen ja rantaniittyjen biomassasta, joka muuttuu syksyllä ruskeaksi ja alkaa hajota maassa esimerkiksi koivun lehdet. Metsätalouden kuormituksen osuudeksi jää vain n.4 % ja ojituksille vielä vähemmän, sillä tuossa on mukana myös ojitusalueilla olevat metsät, jonka juuri sen taustapäästön aiheuttaa.
Lisäksi nuo linkit vahvistavat, että luonnontilaisilta valuma alueilta tuleva vesiä ruskettava TOC-kuorma on keskimäärin suurempi kuin metsälalouskäytössä tulevilta valuma-alueilta, joissa on suo-ojituksia.
Metsälehden keskustelupalstalla voi käydä tutustumassa aiheeseen. Tässä vesinäytteitä.
Panu Halme ja Taina Ihaksi olivat sattumalta kuuntelemassa esitelmääni lokakuussa metsätieteen päivillä. Näytin esimerkkinä Hesarin keskusteluissa unohtuvasta ”isosta kuvasta” SYKEn piirakkakuvan jossa metsätalouden osuus ravinnekuormasta on pieni, paitsi Perämeren osalta merkittävä.
Taina kommentoi että paikallisesti metsätalouden vaikutukset voivat silti olla suuret, mikä on totta myös. Jos esim. ojia kunnostetaan tai avohakataan iso alue kerralla. Yksittäisillä valuma-alueilla toimenpiteet tulee valita paikallisen tilanteen mukaan.
Jos muita kuormia ei ole, metsätalous vastaa suurimmasta kuormasta yhdessä luonnonhuuhtouman kanssa. Onhan 14 % typestä ja 25 % fosforista kohtalainen määrä kuitenkin. Vaikka humus tulisi pääosin luonnonhuuhtoumasta (turve ja karike), sitä kannattaa yrittää hillitä noudattamalla mh-ohjeita. Turvemaavaltaisilla valuma-alueilla varsinkin.
Mitä mahtaa tarkoittaa 4 % jonka päälle lisätään 0,4 %? Tuossa tipahdin kärryiltä.
Kurjen mukaanhan luonnontilaiset suot aiheuttavat MetsäVesi 2020 raportin sivun 46, taulukko5 mukaan kohonneen humuspäästön.
Kurki/Leinonen eilen vinkistä ”huomasi”, että hän oli viljelemässään ”analyysissä” sekoillut taas kerran. Nyt meillä on uusi 4%+10% teoria.
Kurki/leinonen ei ”huomannut”, että mainostamansa luonnontilainen Välipuro on osin ojitettu (9%) ja metsätalouskäytössä oleva Teeressuonojan ojitus prosentti on 0. Saahan sitä näillä keinoin laskettua vaikka mitä.
Kun verrataan taulukon 5 ojitettuja (n=7) ja ojittamattomia (n=3) soita, ojitetut suota aiheuttavat 19% korkeamman humus päästön.
Sitten hän keksi lukea tekstiä ja löysi 10% kohonneen mtsätalouden aiheuttaman humuspäästön.
Mutta vieläkään Kurki/Leinonen ei ymmärrä tekemäänsä pahinta perusvirhettä.
Kohta meillä on taas yksi asiantuntematon asiantuntija lisää, Panu Halme.
Mitä mahtaa tarkoittaa 4 % jonka päälle lisätään 0,4 %? Tuossa tipahdin kärryiltä.
Missäänhän ei sanota, että tämä 4% olisi lisäpäästö, vaan ojitusalueilta tuleva osuus koko TOC-päästöstä 100%
Vesinäytteiden ero oli 2,2 (metsätalous) -2 (luonnontilaiset)= 0,2 mg/l , joka vastaa 10%:ia.
Lisäpäästö silloin on 0,2 mg/l.
Tässsä metsätalousalueelta tulevassa vedestä mitatussa TOC-kuormassa 2,2 mg/l on mukana neljä osakuormaa eli turpeesta ojituksen vuoksi irtoava, hakkuukarikkeista irtoava ja ojituksilla kasvavan puuston sekä luonnon soilta tuleva kuorma.
Näitä neljää eri kuormaahan ei ole eritelty ja tästä voi sanoa, että ojituksilta irtoava pelkästään turpeesta irtoava lisä on pienempi kuin tuo 4%. Olisiko sitä ollenkaan, sillä kasvavan metsän TOC-kuorma on suuri.
Hyvä, että Aki Ikonen älysi tulla tänne jatkamaan, kun minä en saa jostain syystä Hamasin sanomiin julkaistua omia vastauksia ja täällä saa oikeaa informaatiota korvata nuo liioittelevat jo vanhentuneet humus-käsityksensä.
Annelilta kysyn, että oliko teillä puhetta tästä koko TOC:n 1,84 Mtn/v kuormasta ja että metsätalouden osuus siitä olisi vain 4%.
Kurjelle. No ei, kun esitelmän aihe ei ollut vesistöpäästöt, vaan Hesarin lukijoiden kommentit kokonaisuudessaan. 10 min esitelmässä ei pääse noin syvälle vaan joutuu liikkumaan ihan otsikkotasolla.
Missäänhän ei sanota, että tämä 4% olisi lisäpäästö
Itse olen ajatellut että se on metsätaloustoimien aiheuttama lisäpäästö – siis siihen verrattuna että metsänhoitotoimia ja ojituksia ei tehtäisi. Metsämaan maankäyttöluokan osuus kaikesta toc-kuormasta kai pitäisi olla suurempi, koska metsää on 75 % maapinta-alasta ja siitä suuri osa turvemaita. Mutta lisäpäästöön varmaan sisältyy ojituksen aiheuttaman turpeen hajoamisen ja kunnostusojitusten lisäksi kasvaneen puuston biomassan lisäpäästö. Voin olla väärässäkin; tulkinta pitää tarkistuttaa alan asiantuntijoilla ennen kuin julkaisen enempää hankkeeni tuloksia.
Suo-ojituksista johtuen humus ja ravinteet vuotavat vesitöihin, kun ne ojittamattomilla soilla edes osin päätyvät sammaliin (turpeeseen) ja muihin kasviin.
MetsäVesi 2020 esitteli VEMALA laskentamallin metsätalouden vesistörasitusten arviointia varten. Malli korreloi raportin hyvin kenttämitattuihin arvoihin.
Käytin laskentamallia lämpösummalla 1200 vuodelle 2025. 1200 lämpösumma kattoi aiemmmin Suomessa alueen, jossa on eniten soita, eli Pojois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Alla tulokset.
Jos suo ja luonnollisesti ojitusprosentti on 0, humuspäästö (TOC) arvio on 26,9mg/l
Jos metsästä on 50% suota, jota ei ole ojitettu, humuspäästö arvio on 33,5 mg/l
Jos kyseessä on 100% suometsä, jota ei ole ojitettu, humuspäästö arvio on 40,1 mg/l
Jos metsästä on 50% suota, joka on täysin ojiettu, humuspäästö arvio on 40,4 mg/l
Jos kyseessä on täysin ojitettu suometsä, humuspäästö arvio on 47 mg/l
Tulee huomata, että kun vuoden lämpösumma nousee, humuspäästön kasvu on merkittävä. On todennäköistä, että vuoden 2025 lämpösumma on korkeampi kuin 1200, jolloin humusrasite on myös korkeampi.
Yhteenveto: Kyllä ojitus tuo alueensa vesistöille vähintään 15% humus (TOC) lisärasituksen ja ero vain kasvaa kun ilmasto lämpenee.
Pakahelle kiitos kertausharjoituksista. Luonnonsuolta tuleva kuorma on jo itsessään merkittävä ja ojitus tuo siihen vielä oman lisänsä. Suomi on suomaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään