Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
No joo. On lisäkuorma? Sekin nyt on varmaa, että suon ojituksen vaikutus jää alle 4%:n, kun tuossa 2,2 mg/litrassa on muitakin TOC lähteitä.
Tämä MetsäVesi raportti 2020 tuli esille minun ottamana täällä Luken Mika Niemisen viihjaamana viime kesänä.
Onko AJ ollut tietoinen aiemmin tästä TOC- luonnonhuutoumasta ja suhteesta, että vain 4% tuleee metsätalousesta ja loput 96 % Suomen luonnosta?
Ainakin tuossa Yle Teeman keskustelussa Panu Halmeella ei ollut hajuakaan siitä, kun maalaili kuinka TOC- humus kerääntyy syvänteisiin ja on haitaksi kaloillekin.
Mutta kun siitä TOC-humuksesta 96% on kokonaan muualta kuin metsätaloudesta peräisin, niin valehteluksihan se Panu Halmeella menee väkisellä, kun hän jättää sen mainsematta, jos tiesi.
On tämä karmeasta säheltämistä. Metsäkeskus ottaa suosituksiinsa metsänkäsittelyn uusia ohjeita vesistöjen suojelemiseksi, ympäristöministeriö ja -ministeri tekevät uusia sopimuksia ja ohjeita ja Eu on huolissaan monimuotoisuudesta ja metsäkadosta. Kukaan ei suostu kysymään maan parhailta asiantuntijoilta Seppo Valkovuokolta ja Eero-Kurki Leinoselta mitään. Toinen on laskenut rikkaruohot aukoista ja toisella peräti neljän pullon koe. On aikoihin eletty.
En oikein usko että vielä voi tehdä tuota johtopäätöstä että metsätalouden osuus on vain 4 prosenttia toc-päästöistä. Varsinkin jos huomioidaan metsätalouden osuuteen kuuluvaksi puustobiomassan kasvu 1 mrd kuutiometriä.
Kyllä metsänhoito ja ojien kaivuu voi paikallisesti kasata hienoainesta (org. ja kiv.) puroihin kalojen lisääntymisen esteeksi. Paikalliset vaihtelut eivät saisi unohtua valtakunnallisten päästöjen ison kuvan alle.
Somessa ei kannata arvella ketään valehtelijaksi, kun koskaan ei voi tietää asian oikeaa laitaa.
Nostokoukku ei ole vielä tajunnut tuota hulluutta, mikä ympäristöpolitiikan byrokratiassa vallitsee. Pääministeri sen on jo havainnut, kun haluaa avata metsäkatoasetuksen.
Se kuitenkin taitaa päättyä Nostokoukun harmiksi, kun EU alkaa purkaa tätä byrokratian kehtoa ympäristölainsäädännössä, joka maksaa.
EU myöntää virheensä ja sen seurauksena yritysten byrokratiaa yritetään keventää ympäristölainsäädännössä miljardilla eurolla vuosittain.
Tuoreen esityksen myötä komission tähän mennessä esittämistä sääntelyn yksinkertaistamistoimista on tulossa arviolta noin 11 miljardin euron vuotuiset säästöt.
Tässä Nostolkoululle katsottavaksi Natura-suon ja ojitusaluesuon veden väri viime keväänä. Mikähän lie tuon Natura veden värin sotkenut, kun sen pitäsisi olla hanaveden kirkasta vanhasta muistista.
AJ: En oikein usko että vielä voi tehdä tuota johtopäätöstä että metsätalouden osuus on vain 4 prosenttia toc-päästöistä. Varsinkin jos huomioidaan metsätalouden osuuteen kuuluvaksi puustobiomassan kasvu 1 mrd kuutiometriä.Varsinkin jos huomioidaan metsätalouden osuuteen kuuluvaksi puustobiomassan kasvu 1 mrd kuutiometriä.
Eikö juuri tämä metsien puumärän kasvu ole lisännyt tätä TOC- luonnon huuhtoumaa, kun metsää on pysyssä nyt tuon 1 miljardin m3 verran enemmän?
Minähän sanoin etten usko, että Panu Halme olisi tiennyt tätä TOC- luonnon huutoumaa olevan edes olemassa, kun puhuu humuksesta Yle Areenan lähetyksessä siihen tyyliin. Eli hän toisti humuksesta vanhaa vakiintunutta kansan mielipidettä eli paradigmaa kuten Nostokoukkukin täällä.
En minäkään ennen viime kesää tiennyt ja siksi kysyin AJ:lta tiesikö hän, sillä se tieto kyllä kertoisi tuon tiedon yleisyydestä myös tutkijapiireissä paljon.
On lisännyt TOC, mutta metsätalouden aikaansaama puuston lisäys pitäisi ehkä laskea ihmisen vaikutukseksi eikä luonnon huuhtoumaan?
Olen tiennyt että soilta valuva vesi on tummaa ja että karujen kivennäismaiden keskellä oleva järvi on kirkas. Eikös lähes kaikki suomalaiset tietäne, että osa järvistämme on luonnostaan tummavetisiä – siis ne soiden ympäröimät lammet. Ainakin maalla kasvaneet tietävät, jos asuinalueen lampia ovat kiertäneet ja niissä uineet ja kalastaneet. Se lampi jossa kävin lapsena naapurissa uimassa oli ruskea ja aika samea. Nykyisin se on hiukan puhtaampi kun karjatilat on alueella lopetettu. Eli tieto on ehkä ollut. mutta sitä ei ole nimetty luonnonhuuhtoumaksi.
Olen kuullut ehkä yli 20 vuotta sitten, että hiiltä valuu vesien mukana maankäyttöluokasta toiseen, mutta en ole missään vaiheessa perehtynyt asiaan tarkemmin. Johtuen varmaan siitä, että asiaa ei huomioida khk-inventaariossa.
Epäilen että aika pieni osa tutkijoista tuntee vesiasioita. Yleensä tutkija tietää syvällisesti vain omasta aiheestaan. Itse olen generalisti joka tietää monesta vähän mutta ei mistään paljon.
Sitä en ole tiennyt että soilta ja metsistä tulee niin paljon enemmän luonnon kuormaa kuin mitä on metsätalouden aiheuttama lisäys siihen. Karikkeiden osuutta org. kuormasta en ole ajatellut lainkaan. Turvetuotannon vesistöpäästöistä on toki puhuttu aiemminkin.
Luulen että aihepiiri tulee yllätyksenä monelle ja herättää siksi vastustusta: ei haluta uskoa että luonnontilassa olevilta turvemailta valuu humusta, vaan on kivempi syyttää metsäojia asiasta. Metsätalous on ”the usual suspect” joka on kätevä ottaa esiin aina kun metsissä tapahtuu jotain ei-toivottua.
pitäisi ehkä laskea ihmisen vaikutukseksi eikä luonnon huuhtoumaan?
MetsäVesi tutkijaporukka on tuon kuitenkin sijoittanut sinne luonnon huutouman puolelle.
Antaa Häkkisen ratkaista tuo, kunhan taas ilmaantuu tänne.
Näinhän minä sen olen arvellut, että tuo TOC-luonnon huuhtouma ei ole kovin hyvin tiedossa liioin kellään ei Panu Halmeellakaan, kun se ei ole ollut esillä muualla kuin tällä palstalla, vaikka tieto on ollut saatavilla jo 5 vuotta.
Siksi tämä suhde 4%/96% muuttaa kaikki vanhat arviot uusiksi.
Eikö ne tuntuneet sammaleet mitä ojiin kasvaa vähentävän ojituksie päästöjä. Tänään tuon radiosta kuulin että sitä oli tutkittu, oli saanut alkunsa tieten Pyhäsalmen kaivoksen sammaleista mitä oli ruvettu tutkimaan.
No ainakin kaikki mikä hidastaa veden kulkua ojissa vähentää päästöjä vesissä. Tuntuisi loogiselta että sammal voisi myös napata ravinteita kasvuunsa. Lisäksi rahkasammal estää metaanin päästöjä ilmaan.
Linkistä sivulta 29 on myös eri valuma-alueilta kiintoaineen kuormituksia.
Siinä 7 metsätalousalueelta kuormitus jää alle luonnontilaisten valuma-alueiden ja 8 valuma-aluetta ylittyy ja 3 niistä (Ojakorpi, Huhtisuonoja ja Korpijoki) ylittää moninkertaisesti luonnon tilaisten valuma-alueiden kiintoainepäästöt.
Tämäkin todistaa, ettei kaikilta ojittuilta alueilta tule niin paljon kiintoainepäästöjä kuten luullaan. Lienevät jo vanhoja ojituksia ja ojat sammaloituneita.
Tästä tutkimuksesta löytynee ratkaisuja kiintoaineen kulkeutumisen estämiseksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään