Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ruotsissa ovat tutkineet että suon ennallistaminen lisää raskasmetalli-,elohopea-,typpi-,yms päästöjä vesistöihin.Mitkä tietysti lasketaan metsätalouden päästöiksi…
Onkohan tuo se ”rewetted”-ilmiö jota ihmettelin aiemmin eli että kuivana ollut ojitetun suon pintakerros kastuu uudelleen ennallistettaessa jolloin turpeen hajotustuotteet lähtevät liikkeelle. Ongelman alkusyy ei siis ole vettäminen vaan se että turve hajoaa ollessaan kuivilla. Ilmiötä voi ehkä hillitä pyrkimällä pienentämään kuivana olevaa turvekerrosta ja myös vesipinnan vaihtelua.
Mutta kuka niitä säätöpatoja käy nostelemassa tai laskemassa ? Ei kukaan jos oja ei ole ihan kotitalon lähellä.
Mullakin on tuossa pihajoessa säätöpato ja aina se on vain samassa asennossa. Tulvat kestää niin vähän aikaa latvavesillä ettei muutaman päivän takia kannata lankkujen kanssa välpätä.
Mutta kuka niitä säätöpatoja käy nostelemassa tai laskemassa ? Ei kukaan jos oja ei ole ihan kotitalon lähellä.
Kuvittele, että joku vastuullinen viherfirma (esim. Sitowise, AFRY tai ihan vaan joku metsätalousalan ESG tai KONE-rahoitteinen startup) kehittää soille ja ojille automaattisen säätöjärjestelmän:
Patoihin asennetaan aurinkopaneelilla ja LITHIUM- akulla toimivat sähkötoimiset portit tai pumput. Ojissa on vedenkorkeusantureita ja kenties maatutka, joka mittaa turpeen kosteutta. Järjestelmä yhdistetään LoRa- tai 4G/5G-verkolla pilvipalveluun, joka ennustaa säätiedon perusteella tulevia sateita ja sulamisvesiä VALUMA-ALUEILTA (kartat by Tapio). Kun KOVA ja RAJU sade on tulossa, järjestelmä laskee vedenpinnan etukäteen alemmas varastointitilaa varten.Tulvahuipun jälkeen se taas nostaa padot ylös ja pitää veden korkealla, jolloin turve ei kuivu ja hiilipäästöt pysyvät kurissa.
Omistaja tai hoitaja voi seurata ja tarvittaessa ohjata kaikkea puhelinsovelluksella sekä havainnoida DASHBOARDILTA hiili nielun ekvivalentti tilannetta, mutta pääosin tämä on VASTUULLINEN systeemi, hoitaa itse itsensä. Kustannus varmaan aluksi kallis, mutta EU:n ilmastorahat ja hiilimarkkinat voisi rahoittaa ison osan, kun saadaan mitattua ja verifioitua päästövähennykset LUKEN virkahenkilöiden avustuksella. Tällainen automatiikka tekisi suoluonnon ennallistamisesta ja tulvasuojelusta oikeasti skaalautuvaa, eikä se jäisi kiinni siitä, jaksaako joku mummo tai metsänomistaja juosta lankkujen kanssa pitkin metsiä.
Siis kaikki kulminoituu nettiyhteyteen ja ilmatieteen laitoksen sääennusteeseen. Kuten on havaittu niin parinkin päivän sade-ennuste on vaikeaa jollekin tietylle alueelle. Sitten kun ollaan GSM verkon ulkopuolella tai sähkökatkos katkaisee yhteyden kännykkämastoon niin haasteita tulee lisää. Mutta kelvollinen idea kuitenkin moneen paikkaan.
Ei kai niitä lankkuja tarvii kantaa kuin kerran. Isoin asia on että kuka niitä viitsi käydä asentelemassa. 😀
Juu, oikein hyvä säätö ja myös turvepelloille. Antureita maastoon ja langattomasti satelliittien kautta tietoa omistajalle. Satelliitiikuvista saattaisi näkyä veden nousu ojissa/maastossa ilman antureitakin, jos vain tekniikka ja alue on sellainen että puusto ei estä havainnointia.
Kun vedenpinta nousi ja noin sata vuotta kuivana pysynyt pintaturve joutui veden alle, orgaanisen hiilen, typen ja fosforin pitoisuudet nousivat purovedessä. Alueilla, joissa ojia oli tukittu, päästöt olivat muuta aluetta huomattavasti suurempia. Veden pH-arvo laski ja raskasmetallipitoisuuden lisääntyivät. Tutkimuksesta kertoo ruotsalaislehti Skogsaktuellt.
Ruotsihan on jo hiilinielu mukaan laskien ojitettujen turvemaiden ilmastopäästöt. Miksi enää pelleillä ojien tukkimisella, kun voi myös vanhat ojatkin perkata ja vesien kuormitus pysyy lähes ennallaan. Voi uudisojittaa lisää ja nostaa metsien kasvua.
Suomessa sen sijaan pitää tukkia kaikki suo-ojat ja lopettaa hakkuut, vaikka metsätalouden osuus orgaanisen hiilen koko kuormasta on 4% ja Panu Halmeen mukaan ravinnepäästöt eivät ole nekään kovin suuret.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään