Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kymmenen toimenpidettä sisältävästä listasta löysin kaksi hyvää toimenpidettä. Riittävät suojavyöhykkeet ja pintavalutuskentät. Kummassakin on oma ongelmansa. Riittäviä suojavyöhykkeitä harvoin jää, koska ne syövät taloutta. Pintavalutuskenttää on useimmiten vaikea järjestää muuten kuin koneellisella pumppauksella. Mm. Tämän seudun turvesoilla vesiensuojelun edellyttämät pintavalutuskentät jouduttiin poikkeuksetta tekemään pumppuasemilla. Metsätalous ei ole tässä poikkeus. Metsätaloudenkaan vedet eivät nouse ylämäkeen vapaaehtoisesti. Kaivukatkot, lietekuopat, saostusaltaat ja huoltamattomat padot ovat silmänlumetta.
Nostokoukun kanssa samoilla ajastuksilla. EU-tuet saatte unohtaa samantien, ei niitä tänne Suomeen makseta. Satun tietämään jonkun verran, mitä nuo pintavalutuskentät ja niiden vesin ohjailut ja pumppaamiset oikeasti maksavat. Kyllä siinä hupenisi kohtalaisenkin kokoisen metsätilan koko tulopuoli pelkkien suovesien käsittelyihin.
Ehkä olisi ihan miehekästä maksaa ensin ne edellisen hallituksen lupaamat korvaukset turvetuotannon lopettajille, ennen kuin aletaan uusia rahanhukutuskaivoja valtakuntaan kaivamaan.
Täällä on jo pitkään kirjoiteltu monista asioista siihen tyyliin, kuin olisi joukko rahattomia hevosenostajia koolla. Olisiko syytä miettiä ensin rahoitus kuntoon, ennen kuin aletaan keksiä mitään uusia kuluja.
Mitä niille pitää maksaa ? Normaalia yritystoimintaa ja jos edellytykset yrittämiselle loppuu niin onko siitä vielä maksettava. ? Minä kun lopetin yrityksen niin palkinnoksi tuli loppu alvien maksu. Kukaan ei puhunut korvauksista mitään.
Mitä tulee vesistön pilaamiseen suo-ojitusten vesillä niin laillista likaamista se on ollut tähänkin saakka. Kukaan ei ole kysynyt paljonko lähijärven pilaamisesta pitäisi maksaa.
Tarkoitinkin Metsuri motokuski sitä, että kun luvataan maksaa jotakin, niin eikö se Suomessa ole ollut tapana, että silloin myös maksetaan? Eihän me mikään Italia sentään olla!
Mitään pumppausvalutuskenttiä ei tarvita ojitettujen metsää kasvavien tuvemaiden ojavesille..
Vanhat sammaloituneet ojat voivat monessa tapauksessa olla jo hyvä puhdistaja ja kulkevat painovoimaisesti ylemmältä suoalueelta alemmalle.
Purojen kevään tulvavesiä voi pysyvällä padotuksella järjestellä helposti kulkemaan vireisen luonnon suon tai ojitetun suon sammalojien kautta ja puhdistuneet (ravinteet ja kiintoane) vedet takaisin puroon.
Lisäksi muutaman epäilijän kannattaa katsoa linkkiä alla ja pohtia, miksi luonnon Natura-suon vesien väri on samaa luokkaa kuin 5..10 v suo-ojituksen. Monen metsätalouskäytön valuma-alueiden kiintoaine- ja TOC-kuormathan ovat alemmat kuin luonnontilaisia soita sisältävien valuma-alueiden. Ks. MetsäVesi raportti 2020
Vain 4% TOC-kuormasta tulee metsätaloudesta. Luonnon huuhtouma 96% metsistä ja maalta ja varsinkin purojen suojakaistoilta tuottavat ruskean värin pintavesiin.
Kuten Kurki todisti, niin jos vesi kulkee alamäkeen kohti vesistöjä, vesien ohjaaminen riittää. Itse ajatellut että pintavalutuskenttä syntyy tällaiseen kohteeseen yksinkertaisesti tukkimalla ojat riittävän pitkältä matkalta. Toinen tehokkaana pidetty vesiensuojelukeino ovat riittävän leveät suojakaistat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään