Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jos husse viittaa vuokolla merivuokkoon, niin sitä ei esiinny Itämeressä – tarvitsee suolaisemmat vedet. Muutoin asiayhteys jää hämäräksi…Tiedemiehenä husse varmaan selventää meille maalaisille?
Matti Kärkkäinen ei ole saanut Vaasan Hallinto-oikeudelta vastausta valitukselleen.
Mitähän pelleilyä tämä on, kun julkisuudessa asiaa on jo vatvottu monta viikkoa. Ilmeisesti vuodettu asiakirja, kun valittajan nimikin oli tummennettu niissä. Kärkkäinenkään ei nyt uskalla mennä arvioimaan kenestä on kysymys, vaikka niin muistuttaa hänen ojituksiaan.
Onkohan tullut mutkia matkaan?
ELY-keskus vaati Kärkkäistä hakemaan lupaa ojitukselleen, kun ei hyväksynyt Kärkkäisen tekemää pelkkää ojitusilmoitusta ja ELY-keskus pyysi poliisia tutkimaan ojituksen laillisuutta. Poliisin tutki ja asia meni käräjäoikeuteen, jossa syyttäjä ei nähnyt vesilakia rikotun ja jätti syyttämättä.
Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen Itä-Suomen hallinto-oikeudella ei ollut toimivaltaa enää vaatia luvan hakemista jälkikäteen.
Hallinto-oikeudella tietenkin olisi ollut oikeus puuttua asiaan ja vaatia lupahakemusta, jos ELY-keskus olisi vedonnut suoraan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Mutta kun ojitus meni oikeuteen ja nämä lupa-asiat käsiteltiin jo siellä, niin hallinto-oikeuksilla ei ole enää toimivaltaa muuttaa mitään.
Tarkennuksena mainittakoon, että maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöistä muistuttelun tarkoitus ei ole tehdä elämää maaseudulla vaikeaksi. Tarkoitus on tuoda näkyviksi suuruusluokkia ja matalalla roikkuvia hedelmiä, joihin voisi suunnata tukia ja ohjausta. Itse olen esimerkiksi naudan lihakarjan kasvatuksen puolella lämpimästi – sillä on tulevaisuutta Suomessa. Kirjoitan aina Hesarissa kun tilaisuus tarjoutuu että naudanlihan pula saadaan korjattua jos tuottaja saa reilun korvauksen työstään. Tarvitaan reilun kaupan naudan sertifikaatti.
Mihin perustuu käsitys sisävesien tummumiseen ja mille ajanjaksolle tuo kohdistuu? Kun katson Syken tietokannoista järvien näkösyvyyksiä 70-luvulta, mitään muutosta ei näy.
60 luku oli se aika kun aloitettiin massiiviset suo ojitukset. Järvet joissa oli näkösyvyys useita metreä niin näkösyvyys putosi hetkessä metriin ja pahimmillaan alle puoleen. Luin Kokemäen vesistöalueen kunnostushankkeista, siinä mainittiin maan kuulu Keurusselkä jossa pelätään että myös järven kunto taantuu hulestuttavasti etelä osastaan. Samaten Saimaan Punkaharjun alueen vesien tila on alkanut heiketä. Tummien vesien mukana menee myös ravinteita ja tumumuminen itsessään lisää levien kasvua vedessä koska vesi lämpenee nopeammin. Pienissä järvissä hapikato irrottaa pohjasta ravinteita ja tilanne alkaa niin sanotusti itse ruokkia itseeään…
orgaanista ainesta kulkeutuu vesistöihin erityisesti metsätalouskäyttöön ojitetuilta alueilta
Ei mitään mainintaa TOC-taustakuormasta eli Suomen vihreän luonnon tuottamasta osuudesta, joka non 96%. Metsätaloudelle jää 4%, jossa mukana ojitukset ja hakkuut. Katso MetsäVesi Raportti 2020.
Tässä esimerkki harhaanjohtamista Anna Kukkoselle.
Anna Kukkonen; Vaientamisessa käytetään monenlaisia konsteja, kuten harhaanjohtavaa tietoa ja yksittäisiä teknisiä argumentteja, jotka menevät läpi kansalaisille. Vedotaan maallikkotietoon ja maalaisjärkeen, joilla ei usein ole tieteen kanssa mitään tekemistä..
Syken Laura Härkösen ja Ahti Lepistön kirjoituksella ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, vaan perustuu maallikkotieteeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään