Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Keskikesällä E-K:n vedessä näkyy jonkin verran vesikirppuja ja se on ehkä aavistuksen ruskeampaa, mutta silloinkaan ei hyvin paljon eroa lähde- tai johtovedestä. Koetan muistaa ottaa näytteitä mökillä käydessä.
Tuossa jutussa on hyvä kaavio humuskuormasta Itämereen. Viime vuosien piikit liittyvät korkean valunnan vuosiin. Muuten ei näy trendiä eli muutosta ajan suhteen.
Fosforin kuorma arvioidaan vesi-palvelussa merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi lähes koko Etelä-Suomessa. Etelässä on poikkeuksia (vihreitä alueita) sisäosien järvialueilla. Ilmeisesti lukemat ovat yhteisvaikutusta maa- ja metsätalouden ja laskeuman vaikutuksista.
En löytänyt ihan tuoreimpia Etelä- ja Pohjois-Konneveden veden laadun mittaustuloksia. Mökkijärveämme on tutkittu paljon, kun sen rannalla sijaitsee Jyväskylän yliopiston tutkimusasema. Se on myös tutkimuksen referenssijärvi, mitä sitten tarkoittaneekaan. Järven tila on kohentunut aikaisemmasta. Oman kokemukseni mukaan se oli heikoin 1970-luvulla. Sinilevää olen itse havainnut vain yhden kerran.
Kirjoissa ”Konneveden kunniaksi” ja ”Kalastajan Konnevesi” on mittaustietoja.
Näkösyvyys kesällä: eteläpuolella 2,5 – 5 m, pohjoisessa 5-6 m, talvella enemmän. Kemiallinen hapenkulutus, joka kuvaa orgaanisen aineen pitoisuutta, COD lopputalvella 7-8. Veden väriluku lopputalvella 20-35.
Fosforia löytyy niukasti eli 4-7 pohjoisella osalla ja 5-8 mikrogrammaa litrassa eteläisellä osalla. Rehevissä vesissä fosforia on kymmeniä mikrogrammoja litrassa.
Fosforilisästä kerrotaan, että eteläpuolella lähialueet tuottavat 27 tonnin kuormasta 15 % ja valunta Konnekosken kautta 85 %. Kosken yläpuolisia vesistöjä Hankavesi-järven ja Rautalammin alueella kuormittavat vanhat turvetuotantoalueet, maatalous ja kalankasvatus. Ilmeisesti tässä meidän tapauksessa metsätalouden vesistövaikutukset ovat pienehköt.
Tänä keväänä näkyy tuon lähijoen vesi olevan kirkkaudeltaan kuin Oulujärven vesi kuvassa, kun aamulla hain vettä pulloon. Syykin on selvä. Maa on vielä jäässä ja lumen sulamisvedet jäivät vähiin eivätkä maaperän humusaineet ole liuenneet sulamisvesiin. Tulvaa ei ole. Purosta, joka laskee jokeen, hain myös vesinäytteen ja sekin on samaa luokkaa väriltään kuin lähijoen.
Kyllä se on ilmeisesti oikea havainto, että tummumiseen vaikuttaa kunakin vuonna turvemaan läpi menevän veden määrä. Jos roudaton aika pitenee, myös turpeen hajotusaika pitenee. Samoin suurenee se osuus sadannasta joka tulee vetenä.
AJ:lle huomauttaisin, että ruskistavaa humusta vesiin tulee varsinkin muualta kuin turvemailta ja vielä paljon enemmän. Kaikesta tummuudesta vesiin 96%.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään