Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kurjelle. 4 % tulkitaan kai niin että se on metsätalouden toimien (ojitukset, maanmuokkaukset, avohakkuut, harvennukset) lisäinen vaikutus siihen humuskuormaan, joka kaikkiaan tulee vesistöihin. Eli jotain alueilta valuisi ilman metsätaloustoimia ja tuo on arvioitu lisäys siihen. Se ei siis ole metsämaalta valuvan kokonaiskuorman osuus. Tuntuu silti hirmu pieneltä luvulta. Mutta tätä pitää vielä vähän tutkiskella ja kysellä, että tulkinta menee oikein.
Luin eräästä työelämän lehdestä että Suomessa järviin kertyvän hiilen määrä on viisinkertainen verrattuna keskimääräiseen kertymään, vuosittaiseen kertymään vesistöissä jääkauden jälkeiseen aikaan. Kumminkin, se taitaa sittenkin olla totta vesistöihin kertyvästä hiilestä. Tämä viisinkertainen tulos on saatu siten että on mitattu ja tutkittu Tšernobylin jälkeisiä päästöjä. Samankaltainen sattumus kuin kerrosseinäsammaleella.
Mietin tuota samaa uutista kuin Tomperi – siinä mielessä että olisiko järvien sedimenteistä pääteltävissä, mistä lähteestä kertymä on tullut. Eli pystyisikö humuksen jakamaan osuuksiin luonnonsuolta, ojikoilta (turpeesta yms. suokasveista) ja karikkeista (puut ja pintakasvillisuus). Luulen että ei pysty, vaan hiili on samanlaista riippumatta lähteestä.
Ehkä metsämaille ja soille on ensin laskettu luonnonhuuhtouma (ennen ihmisen tuloa) ja metsätaloustoiminnan vaikutus ja osuus on siihen lisäinen? Suuruusluokat eivät muuten oikein luullakseni täsmää, kun metsämaata ja ojitettuja soita on meillä niin paljon.
Jos jaksat selvittää voisit Kurki katsoa olisiko jossain tutkimusjulkaisussa selitetty laskenta tarkemmin. Jos löydät tarkan lähteen, johon et pääse käsiksi voin yrittää kaivaa.
Tämä on laskettu kerrostuman paksuudesta jota on kertynyt ydinvoimala onnettomuuden jälkeen. kerroksessa näkyy tämä säteily, samaa tavalla kuin lyijjy päästöjä tutkittiin seinäsammaleesta. Ei siinäkään tutkimuksessa selvitetty mikä lyijjy on mistäkin peräisin mutta osviittaa saatiin kumminkin.
Oulujärvestä löysin säännöllisiä mittaustuloksia 272 kpl Niskanselältä vuodesta -62. Näkösyvyyden keskiarvo on hiukan alle 2,5 metriä, väriluku n. 40-60. Mihinkään luvut ei tänä aikana ole muuttuneet.
Konnevedellä Mäkäränselältä on tuloksia vuodesta -81 alkaen 100 kpl. Näkösyvyys n. 3,5 m, väriluku n. 20-40. Tässäkään ei luvuissa ole muutoksia tällä ajanjaksolla.
Glan tiedoista Oulujärven osalta näkösyvyys pitää varmasti paikkansa. On hyvä eikä juuri eroa Konnevedestäkään. Oulujärven valuma-alue on pahinta ojitettua suo-aluetta mitä Suomesta löytyy. Alkulkulähteillä vesin on aina ruskeampaa kuin suurissa järvissä. Konneveden valuma-alue taitaa olla suurimmaksi osaksi vesipintaa. Maahuuhtouma-alaa- vähän.
AJ ottaa pullovesinäytteen vielä. Epäilen, että Konneveden vesi pullossa näyttäisi kirkkaammalta kuin postaamani pullokuva Oulujärvestä.
Suuruusluokat eivät muuten oikein luullakseni täsmää, kun metsämaata ja ojitettuja soita on meillä niin paljon.
Johtuneeko siitä, että ihmisillä ei ollut tiedossa tuota luonnon huuhtouman suuruutta, joka vasta MetsäVesi Raportisa 2020 tuotiin esille. Onhan myös 4 milj.ha ojittamattomat suot kokonaishuuhtoumassa mukana.
Minulle riittää, mitä tuossa MetsäVesi Raportissa sanotaan.
Jep, en sano vielä sitä enkä tätä. Muuta kuin että luku on epäilyttävän pieni.
Yritän muistaa ottaa vesinäytteitä. Eniten varmaan kertoisivat näytteet otettuina laskuojasta oikein suovaltaiselta ja valtaosaltaan ojiteltulta alueelta. Humuspäästöhän sekoittuu ja laimenee isossa vesimäärässä näkymättömiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään