Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Oli kiintoaineiden (turve) valuminen vesistöihin paha ongelma. On vähentynyt, kun välitön ojittaminen ja turpeen nosto ovat päättyneet. Vesistöjen kirkastuminen on toteutunut ja on ollut jo pitempään havaittavissa. Ei ole enää ollut turvemassoja rantakivikoilla havaittavissa. Tänä keväänä hyvin vähän ja väittäisin, että turpeen nosto (ilmalaskeuma) oli pahin saastuttaja. Voi olla valtakunnallinen ilmiö ja Rautalammin reitilläkin (Rastu) tilanne on korjautunut. Ei voi verrata enää vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen, vesistöt ennallistuvat.
Minä en usko pätkääkään tuohon kurjen mainitsemaan maa vesi raporttiin. Se että keiteleen veden tummentuminen ja myös muutkin metsäiset vesistöt joidenka valuma-alueella on pääosin metsää niin vain 1,2% järviin kulkeutuvasta humuksesta tulisi metsistä. Senhän näkee jo ”erkkikin” että ei voi pitää paikkansa. Ihmettelen vain että noinkin asiaan perehtynyt henkilö kuin Kurki ei omaa itsekritiikkiä aineistoa kohtaan. Olen seurannut mm keiteleen vedenlaatua noin 50 vuotta ja normaaleina vuosina vesi on tummentunut huomattavasti. Veden valonläpäisy on heikentynyt vähintään metrin jopa parikin. Nyt kun on ollut pari kuivaa vuotta ja metsien valumat hävinneet niin valon läpäisy on parantunut huomattavasti. Ei se vieläkään ole sitä mitä se oli 50 vuotta sitten. Kyllä kuitenkin tuo 50 vuoden ajanjakso on aika lyhyt tuonkin järven aikajanassa.
Minä en usko pätkääkään tuohon kurjen mainitsemaan maa vesi raporttiin. Se että keiteleen veden tummentuminen ja myös muutkin metsäiset vesistöt joidenka valuma-alueella on pääosin metsää niin vain 1,2% järviin kulkeutuvasta humuksesta tulisi metsistä.
Näyttäisi vähän siltä, ettei Metsuri motokuski ole seurannut kovin tiiviisti tätä ”Metsälouden vesistövaikutukset” palstaa ja nämä luvut 96% ja 4% ovat jääneeeet omaksumatta.
Ei metsäVesi raportti väitä mitään tuollaista vaan, että valtakunnallisesti kesällä luonnon vihreän biomassan (esim lehtipuiden lehdet ja havupuiden neulaset) muuttuessa syksyllä ruskeaksi ja maahan karisseena alkaa hajota, siitä liukenee sadevesiin väriä antavaa orgaanista hiiltä TOC ja sen määrä vesiin koko TOC-kuormasta on 96% ja vain 4% tulee metsätaloudesta. Kun metsätalouteen kuuluu ojitukset, hakkuutähteet ja ojituksilla kasvavat metsät, niin ojitusten osuus olisi luokkaa 1…2%.
MetsäVesi raportti sivu 37 ja talukko 4. Siinä metsätalouden osuus 78 000 tn/v on vain 4% koko luonnon huuhtoumasta 1 840 000 tn/v. Edellisellä sivulla on teksti painettunakin: ” Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kuormituksesta on 16 %, fosforin kuormituksesta 25 % ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 4 %.”
Toki paikallisesti (valuma-aluella on paljon soita) metsätalouden ojituksilta tulee suhteessa enemmän TOC-kuormaa. MetsäVesi Raportin sivulla 45 voi nähdä vuodesta 1991 seurattujen ojitusalueiden ja luonnontilaisten soiden TOC-kuormitukset etteivät poikkea juurikaan toistaan.
Lisäksi sivulla 41/Kuva 13— yksittäisinä soina ojitetut suot ja luonnontilaiset suot tuottivat lähes saman määrän TOC-kuormaa vesiin, kun huomioi ojituksilla kasvat metsät, sillä myös niiltä tulee kuormaa turpeesta tulevan kuorman lisäksi.
Mitä mieltä Metsuri motokuski on taulukosta 5 sivulla 46? Siinä luonnontilaiset valuma-alkueet (ei ojituksia) Liuhapuro ja Välipuro ovat pahimpia vesien ruskettajia mittausten ollessa 40 vuoden ajalta.
Liuhapuro on samalla suojelualueelta kuin Murtopuro ja löytyy Paikkatietoikkunasta haulla Murtopuro/ Nurmes (2-klikkaus pystyrivillä).
On eriasia kiintoaineet kuten Kurki sanoo. Myös metsäojitukset ennallistuvat, ovat ennallistuneet ja eivät kuljeta kiintoaineita enää. Siinä mielessä ja mittausten mukaan TOC-kuormat ja kiintoainekuormat ”eivät poikkea juurikaan toisistaan”. Turpeen nosto, vaikka olikin kansallinen menetys, oli onni siinä mielessä, että lopetettiin ja vesistöt säästyivät. Suoalueiden kuivatus ja turvepölyn ilmalasakeuma, olisi jatkunut entiseen malliin ja yltänyt uskomattomiin mittoihin.
”…ilmalasakeuma, olisi jatkunut entiseen malliin…”
Jos tuo on ollut yleensä ongelmakaan, mutta jos tegnologiakehitystä ei haluttu tai tarvinnut aiemmin, sen olisi varmasti saanut konstilla jos toisella kuntoon. Esim. kalliomurske-asemat oli aikoja sitten saatettu kuntoon, jossa kivipöly ei haitannut ympäristöä. Se oli jo lupa-ehdoissa.
Mm: ”Olen seurannut mm keiteleen vedenlaatua noin 50 vuotta ja normaaleina vuosina vesi on tummentunut huomattavasti.”
Miltä alueelta Keitelettä seurantasi on? Yleisen käsityksen mukaan veden kirkkaus on vähentynyt, mutta mittauksissa tuota ei ole todettu. Aika kirkastanut muistot?
Metsäojitukset toki ennallistuvat mutta paljon tehdään myös ojien kunnostusta tai lisäämistä jos verkko on alun perin ollut liian harva tai jos veden pinta nousee liikaa avohakkuun jälkeen. Kunnostuksessa on samat riskit kuin uudisojituksissa.
Kurki on siinä oikeassa että en ole koko raporttia lukenut vaan havainnot perustuu ihan oma kohtaiseen kokemukseen. En myöskään väitä että jonkun liuhanpuron tutkimustulokset olisivat väärin sen puron osalta. Mutta parin puron tutkimuksen perusteella ei todellakaan voi vetää koko valtakuntaa koskevia päätelmiä. Liuhanpuro ja välipuro ovat omia tapauksia ja tutkimus koskee vain noita vesistöjä, ei muita. Tilanne on hyvinkin erilainen eripuolilla Suomea ja vesistöjä. Mutta sen minä tiedän aivan varmasti että viimeisen 50 vuoden aikana keiteleen vesi on tummentunut huomattavasti. Miksi näin ei ole käynyt viimeisen 500 vuoden aikana vaan tummentuminen on kiihtynyt ja ajoittuu suoraan 60 -70 luvuilla alkaneisiin metsäojituksiin.
Visalle. Havaintoalue on pohjoiskeiteleellä karttuselän ympäristössä. Aika ei ole todellakaan kirkastanut muistoja kuin havaintoja tulee muiltakin. Se on tietenkin positiivista että vedenlaatu on vielä hyvä.
Vaikutuksensa on myös turpeen nostolla, niin uskoisin. Tiedä mistä johtuu, mutta turpeen nostossa (imuvaunut?) suodatusta ei ollut tai siitä ei huolehdittu. Noston yhteydessä kymmenien kilometrien päähän näkyvät turvepatsaat (turvepölypatsaat) olivat havaittavissa taivaalla ja levittäytyivät ympäristöön, vesistöihin. Siitä nämä turpeen massaesiintymät vesistöissä, jota olen kuvannut. Aikanaan tästäkin oli uutisointia, nyt tilanne on rauhoittunut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään