Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä ei ole mitään turvesoita. Saarijärven reitti on sotkettu turvesoilla ja metsäojilla.
Tuo GLA:n esimerkki kertoo siitä että metsäojitusten vaikutusten vähättely vesistölle on typerää ”valkopesua” joka ei perustu mihinkään. Varmaan ymmärrätte hyvin miksi suhtaudun kriittisesti ojituksiin niin uudistus kuin kunnostusojituksiin. Alkaa tuo paskaaminen jo riittää.
Pahinta tässä oli että Konneveden kunta antoi luvan perustaa turvesuon omalle maalleen ja jopa hulevesien laskemisen suoraan karttuselkään. Onneksi paikalliset puuttuivat asiaan ja virtaussuunta käännettiin 180 astetta. Nyt pienemmästä järvestä tehtiin sitten selkeytysallas josta toki johtaa joki keiteleeseen. Onhan tämä nyt aivan järjenköyhyytyä kunta joka mainostaa itseään puhtaalla luonnolla niin paskaa itse sen kuin ehtii.
Metsuri motokuski: ”Visalle. Havaintoalue on pohjoiskeiteleellä karttuselän ympäristössä. Aika ei ole todellakaan kirkastanut muistoja kuin havaintoja tulee muiltakin. Se on tietenkin positiivista että vedenlaatu on vielä hyvä.”
Tuo taisi olla tarkoitettu Gla:lle, kun en ole Keiteleen vesiasiota muistaakseni kommentoinut.
Reiman linkittämän jutun lopussa: ”Viime vuosikymmenten aikana pintavedet ovat muuttuneet tummemmiksi koko pohjoisella pallonpuoliskolla.”
Niinkö? Eikö ne olleetkaan tummuneet ainostaan täällä Suomessa soiden ojitusten seurauksena? Pohjoisella pallonpuoliskolla taitaa olla Suomeen verrattuna aika vähän soita ja niiden ojituksia.
Ei ole väitetty että vedet tummuvat vain Suomessa tai vain ojitusten seurauksena. Asian voi tarkistaa lukemalla vanhempia viestejä. Kurki on pariin kertaan linkittänyt tutkimuksen, jossa oli muistaakseni Britanniassa tutkittu jokivesien tummumista. Ojitukset on nostettu tikun nokkaan siksi että ne ovat se osio johon on kustannustehokkainta vaikuttaa.
Ojitukset on nostettu tikun nokkaan siksi että ne ovat se osio johon on kustannustehokkainta vaikuttaa.
Eihän täällä taida olla kuin muutama, jotka hyväksyy tiedon 96%/4%, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa MetsäVesi Raporissa vuonna 2020. Siellähän nimenomaan lukee sivulla 37.
MetsäVesi-hankkeessa tuotettiin ensimmäistä kertaa arvio orgaanisen hiilen luonnonhuuhtoumasta ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Aiemmin Kortelainen ja Saukkonen (1998) arvioivat 22 pienen valuma-alueen aineistoon perustuen, että metsistä tulevan orgaanisen hiilen kokonaiskuormitus on Suomessa 1,8 Mtn/v. Sallantaus (1985, 1988) puolestaan arvioi sen suuruudeksi n. 1,5 Mtn/v. Nämä arviot ovat samaa suuruusluokkaa kuin tässä hankkeessa tehdyt orgaanisen hiilen kokonaiskuormitusarviot.
Tämä valtakunnallinen keskiarvo 96%/4% on juuri Keski-Suomen vesiin tulevaan TOC-kuorman keskiarvoa eikä siitä tiedetä muualla mitään. Sen huomaa siitä, että vesien väristä puhuttaessa (Panu Halme) sen luullaan tulevan vain ja ainoastaan ojitetuilta soilta.
Vain täällä MetsäVesi raportti on ollut esillä minun aloitteesta viime kesästä lähtien, kun Luken Mika Nieminen sen olemssa olosta silloin vihjasi.
En ole huomannut kenenkään ottavan esille Hesarissa tai Ylellä tätä TOC-luonnon taustakuormaa 96%.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään