En laita, koska osuudesta liikkuu erilaisia näkemyksiä (4 -12 %). Lisäksi tuo prosentti häivyttää kuvasta paikalliset vaihtelut, eli samalla myös paikallisten vesiensuojelutoimien hyödyt.
Rukopiikin havainto talvisista vesien laatuongelmista on huomionarvoinen. Kun sadannasta yhä suurempi osuus tulee vetenä ja maa on roudassa lyhyemmän aikaa vuoden kierrossa, tummentavat päästöt luonnossa kasvavat. Tätä ei siis tapahdu pelkästään ojikoilla, vaan myös luonnonhuuhtoumat kasvavat.
Talvella vesissä on lisäksi järvien ja lampien syyskierron sekoittamaa sakkaa ja syksyn lakastuneita vesikasveja liikkeellä kovasti. Vedet kerrostuu millä vaikutuksensa.
En laita, koska osuudesta liikkuu erilaisia näkemyksiä (4 -12 %).
Nuo äärevät arvot eivät tule metsätalouden osuudesta 4%, vaan siitä 96%-osuudesta esim. puron rantametsät ovat kuusikkoa sen suojakaistan verran ja kuusen karikkeen antama tummuus vesiin on 2…3- kertainen kovun lehtiin nähden.
Jos ei laita mitään rajoja esille, niin lukija luulee, että kaikki vesiä tummentava humus tulee ojitusalueiden turpeen hajoamisesta, minkä osuus todellisuudessa on 1..2%.
Kyllä siellä on luonnonhuuhtouma mainittu suurimpana eränä. Mikä voi tulla monelle yllätyksenä jossa on jo nieleskelemistä. Jättäisin tarkat numerotiedot mielellään asiaa paremmin tunteville, etten astu diletanttina muiden varpaille. Pitää ymmärtää missä oma epäpätevyysraja kulkee.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään