Varmasti typen sidonta, ehkä, on vähäistä avohakkuun jälkeen. Voiko metsä kaiken sadannan mukana tulevan typen sitoa kasvuunsa? Niin vaikeita isoja lukuja niin ei oikein kolahtanut kaaliin. Tuleeko se tuo typpi niinku sadeveden mukana metsämaille vai myös kuivalaskeumana? Entä Talvella?
Varmaan se on niin ettei metsälannoituksesta typpipäästöjä aiheudu mihkään mutta peltopuolelta niitä tuntuu kummasti vaan menevän päästöjä mutta sehän ei varmaan ole muuta kuin merkityksetöntä.
Kysyt Tomperi niin vaikeita että ei täällä kai kukaan osaa vastata: kannattaisi turvautua googleen tai tekoälyyn. Metsän ravinnekierrosta voi vilkaista Sirpa Piiraisen artikkelin vuodelta 2007 Metsätieteen Aikakauskirjasta. Siinä on suuruusluokkia mitä ravinteita metsään tulee, mitä metsä sitoo kasvuunsa ja mitä sieltä valuu ulos. Käsitys on varmaan tuosta 20 vuodessa jo hiukan numeroiden osalta tarkentunut, mutta kokonaiskuva lienee samantyyppinen.
Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus metsän vesi- ja ravinnevirtoihin
Tomperille, että kysymyksistä päätellen kannattaa tutustaua asiaan ja siihen ovat parhaat oppaat tällä keskustelupalstalla esillä olleet tutkimukset ja tämän palstan keskustelut.
Kyllä täältä oikeat vastaukset saa, kun osaa kysyä.
Laskeuma tarkoittaa sateen mukana tulevaa typpeä ja tulee sitä fosforiakin laskeumana maailman metsäpaloista.
Tekoälyltä voi kysyä esim. paljonko Suomen alueelle tulee laskeumana fosforia. Se on 20 g/ha/v eli sama mitä metsätalouden valuma-alueilta (on ojituksia) tulee lisää verrattuna luonnontilaisiin valuma-alueisiin (ei ojituksia) verrattuna.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään