Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Se ei HS:n luutorniin erotu saati haise hulevesien ja sontaviemäreiden ylimenot? Katulunta ja loskaa kumilla ja roskalla höystettynä on kyllä kippailu mereen valtavat vuoret. Eikä tunnu missään.
Eihän tuo juttu mitään ruoskimista ollut. Totuus on vain joskus tunkkainen asia. Toki pitäisi joskus vastapainoksi kertoa positiivisinkin asioita. Jos niitä löytyy.
Siitä olen mehtäukon kanssa samaa mieltä, että pääkirjoitus voisi joskus käsitellä myös Helsingin edustalle luotua kolera-allasta, minkä kalatkin ovat saastuneet syömäkelvottomiksi. Käsitellä miksi, miten ja mistä tuo allas on syntynyt.
On se siinä mielessä ruoskintaa, että jutussa ei tuoda esiin muuta kuin avohakkuisiin ja kunnostusojituksiin liittyvät riskit. Ei mainita sitä mitä vesistövaikutusten ehkäisemiseksi jo tehdään. Ainakin ohjeistukset ovat ajan tasalla, mutta ne tarvitsee saada käytäntöön. Lisäksi: kunnostusojituksia harkitaan varmasti tarkkaan kun niillä ei ole enää suoraa tukea, ainoastaan suometsien hoidon suunnittelun tuen mahdollisuus Metkassa. Onko joku muuten jo saanut tätä tukea?
Asiaa tehostetaan kertomalla että erityisen uhattuna ovat ’kirkasvetisimmät’ järvet. Tässä kohtaa unohtuu se että nämä vedet eivät ole soiden ympäröimiä, juuri siksi ne ovat kirkasvetisiä. Siksi kunnostusojitus ei ehkä muuta tilannetta oleellisesti. Voisi olettaa että nimenomaan turvepeltojen ympäröimät vesistöt ovat kärsineet ja tulevat kärsimään vastaisuudessakin eniten.
Lainaus: ”Erityisen suuri merkitys metsätalouden päästöillä on siellä, missä iso osa kirkkaimmista järvistäkin on: Itä- ja Pohjois-Suomessa. Siellä järviä ympäröivät useammin metsät kuin pellot. Suomen kirkkaimpana suurena järvenä pidetty Itä-Suomen Puruvesi on sekin alkanut laidoiltaan tummua ja rehevöityä.”
Kommentoin:
”Suometsien hoitoon saa suunnittelun tukea Metka-ohjelmasta. Ennallistamisohjelma tulee myös avuksi. Näiden ohjelmien ja niiden rahoituksen myötä saadaan lisää kosteikkoja ja parempia vesiensuojelun rakenteita. Jatkuvapeitteinen kasvatus auttaa osaltaan sopivissa kohteissa, etenkin rehevissä korpimetsissä. Ei heitetä kirvestä kaivoon. Nyt kun kiintoaineet, humus ja fosfori tiedetään ongelmallisiksi, asia on jo helpommin korjattavissa kuin ilman tutkimustuloksia.”
Näiden kuvien ottamisesta on nyt yli puoli vuotta ja Hukkajoen ja lähijoen veden väri on nyt kuin hanaveden. Eli humuspäästöt TOC ovat hajonneet. Ravistelukaan ei palauta väriä.
Juttu käsitteli näitä riskejä. Jotka ovat ikävä kyllä olemassa. Juttuun on vaikea liittää metsätalouden vesistövaikutuksien ehkäisemiseksi tekemiä toimia, koska niitä ei tosiasiassa oikeastaan ole. Ja jos onkin jotain monttuja, kaivukatkoja ja putkipatoja, ne ovat tehottomia. Jäävät vaille huoltoa ja ovat silmänpalvontaa. Silloin kun ojituksia toden teolla tehtiin, ei ollut edes näitä yritelmiä. Ojitusalueen laskuojat ohjattiin suoraan vesistöihin.
Kunnon pintavalutuskenttä tai ojavesien ohjaus suolle ovat tehokkaimmat keinot. Tarpeettoman syvien ojien välttäminen ja jatkuvapeitteinen kasvatus ynnä tuhkalannoitus myös hyviä.
Kunnon pintavalutuskenttä on toteutettavissa useimmiten ainoastaan riittävän tehokkaalla pumppuasemalla. Näinhän Vapo viimeisinä toimintavuosinaan turvesoilla teki. Ja silloin toimi. Järeä agrigaatti kyljessään iso naftanasu syötti virtaa pumppuasemille, mistä vesi johdettiin satojakin metriä pitkiä vähintään 300 millisiä putkistoja pitkin pintavalutuskentälle. Vesi kun ei kulje vapaaehtoisesti ylämäkeen. Keväällä ja syksyllä tankkiauto vieraili vain melko usein nasuilla… Taitaa olla vähän järeä ja hintava menetelmä metsätalouden vesiensuojelun. Suolle ohjaus toimii, jos laskua saadaan tarpeeksi. Mutta kun ne suotkin on jo kaikki ojitettu.
Meillä on järvien rannoilla vesijättömaita, jotka johtuvat maanpinnan kohoamisesta entiselleen, vesistön vedenpinnan laskusta ja vesistön kuivamisesta. Nyt kun rantaviiva siirtyy suot vaihtaa paikkaa, matalissa järvissähän on paljon suota kiinni rannassa. Eli syvemmällä maalla suot kuivavat ja ranta soistuu missä ennen oli järveä. Ilman ihmistoimintaa tapahtuu samoja asioita kuin mitä jos ihmiset häärii ojien kanssa. Rannan profiili kun tasainen missä suota syntyy ja kuolee, vesi on tummaa ja järvi muutenkin matala. Siellä missä rannat on kivikkoiset ja kallioista, vesi on kirkasta. Katsoin tälläisen lähijärven matalan ja soiset rannat niin pelkästään vedenpinnan korkeuden vaihteluväli on 1,7m. Siinä tulee väkisin suolta vettä järveen keväällä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään