Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Juuri näin Ammatti Raivooja! Ennallistettua Suomea voisikin sananmukaisesti sanoa loputtomaksi suoksi. Hollanninkin kartta näyttäisi kovin erilaiselta tehokkaan ennallistamisen jälkeen!
Se ennallistaminen ei palauta yhtään järveä tai lampea kirkkaammaksi. Paskat ovat jo vesissä. Enemmänkin toivoisin että ei enempää niitä vesiä pilata lisä ojituksilla. Eiköhän nämä jo piisaa.
Tuleeko nämä Nostokoukun tapaukset sieltä Lapista, jossa ojitukset on tehty vedenjakaja soille, joista hän täällä on kertonut ja jotka ovat syntyneet sadevesistä ja ovat karuja, jotka ei kasva puuta? Täällä nuo suot on jätetty ojittamatta. Tuon purkuojan varrella oleva ojitus, josta kerroin, lähtee vedenjakajasuolta ja on muodostunut pohjaveteen ja on ojitettuna molemmin puolin laajalati metsää kasvavaa. Purkuojasta järven lahteen muodostunut delta ei ole kummoinen ja se on kaivurilla poistettavissa milloin vain. Tosin järven lahti on pilalla jo muutenkin veriruton vuoksi.
Hyvä, että Nostokoukun kertoma tapaus nyt sitten ennallistetaan, kun ojitettu suo ei edes kasva.Ilmeisesti on hänelle ainoa kokemus suo-ojituksista. Minulla ei ole sellaisia.
Minä en ole tavannut täällä vedenjakaja soita alenpana olevia ojitettuja soita, jotka eivät puuta tuottaisi.Toki kiintoaineita vasta ojitetuista soista tulee, mutta minun tiedossa olevalle järvelle ei ojituksista ole ollut haittaa. Järven lahti 20 ha ja vesiruton saastuttama eikä yhtään ruskeampaa vesi kuin Hukkajoellakaan, jonka väri on arvioitu erinomaiseksi.
Keitele on vedenlaadultaan erinomaista, läpivirtaus järvi, jossa vesi vaihtuu nopeasti. Kymönkoskessa mistä keitele saa suurimman osan vedestään kalastetaan harjusta, taimenta ja siikaa. Noh, kaikki on tietysti subjektiivista mikä on pilaantunutta kenellekin ja voi olla, että näkökin on heikentynyt, että näe vaan niin syvälle enää.
Nostokoukulle, että minun käsitykset suo-ojituksista tulee tästä lähijoesta, jolla on mittaa mutkineen 50 km ja valuma-alueen lähes kaikki suot ovat ojitettuja ja joilla on ”miljoona” kilometriä ojia. Tuokin Natura suo antaa ruskean vetensä jokeen kahdella purolla. Yhtään järveä ei ole pilaantunut kiintoaineilla, joskin turpeen kiintoaineen deltakasaumia on näkyvissä purojen suilla. Niihin olen aina halunnut ratkaisuksi poistamista ja muutenkin samalla matalien järvien kunnostamista etteivät kasvaisi umpeen.
Kaikista ”miljoonista” ojakilometreistä joen veden väri tässä joen suulla on sama kuin Hukkajoella eli erinomainen.
Onko se Nostokoukun epäonnistut suo-ojitustapaus lopulliseksi muotoutunut käsitys? Eikö ole yhtään onnistunutta?
Tämä on vedenjakajaseutua, mutta ei Lapissa. Kaikki on karua, niin kankaat kuin suotkin. No, muutamia vähän rehevämpiä puronvarsikorpia on. Ja kaikki on ojitettu. Täällä on ” tupla miljoonia kilometrejä” ojia. Järvien ja lampien pintaa on laskettu, että suovedet on saatu eteen päin. Ja suurin osa vesistöistä on pilattu. Onnistumiset riippuvat katsojasta. Muutama suo on saatu kasvamaan puuta, jokunen korpi jopa hyvin. Onnistumisen vastapainoksi vedet ovat pilaantuneet. Vesi ruskettunut minunkin muistini aikaan, entiset hiekkarannat muuttuneet liejukoiksi, kalanpyydykset likaantuvat pyytämättömäksi parissa päivässä. Poikasena muistan, kun viikkokin pidettiin samaa verkkoa pyynnissä samassa kohtaa, se vain käytiin ”selkäämässä”. Korpinotkoissa kasvua on saatu eniten aikaan. Vastapainona ojia pitkin valuu järviin ruosteista mönjää ja nyrkinkokoisia limalönttejä, vieläkin. Onnistumiset ja tappiot ovat siis katsojan silmässä.
Hyvä että joku muukin näkee mitä vesistöille on tapahtunut eikä kulje laput silmillä kaivinkoneen perässä. Nuo nostokoukun kirjoittamat jutut on ihan täyttä totta täälläkin.
Metsäalan ympäristöohjeet ovat kai pääosin ajantasaiset. Nyt pitäisi myös toimia niiden mukaan, jotta mutapommia ei vesistöihin tulisi. Tässä kohtaa ennallistamisasetus ja Metkan ennallistamistuki voi olla enemmän siunaus kuin kirous.
Tutustukaa metsäalan ympäristöohjeisiin. Ne ovat varmasti ajantasaiset, mutta niillä ei esim. kunnostusojituksessa ole mitään vaikutusta vesiensuojelun. Noudattipa niitä miten hyvin tahansa. Ja hyvin harvoin niitä noudatetaan. Eräässä ohjeessa neuvotaan, että lietekuopat ja selkeytysaltaat tulee olla valmiina ennen kunnostusojituksen aloittamista ja kaivutyö tulee aloittaa ojitusalueen latvaojista. Kuinkahan moni toimii näin? Kuinka moni kaivaa ylämaasta alamaahan päin? Saattaa kaivuri seisoa pian tulvalammessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään