Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vähän tuolla periaatteellahan toimi ojajyrsin. V-asennossa kaksi pyörää, joita hydrauliikalla pyöritettiin. Vapo käytti sarka-ojien aukaisuun. Sitä sanottiin kuralingoksi. Muistaakseni Suokone Oy niitä valmisti.
Ei se ” painamalla sammaloitunut oja vanhaan muotoonsa” jyrsimällä kyllä kummene. Päinvastoin. Risteykset ja lopetukset tekemättömiä. Kyllä ammattilainen kun pyyhkäisee kauhalla loppuvedon, se ei ole revityn näköistä.
Linkistä:
”– Mielelläni annan maitani sellaiseen käyttöön, että mudan virtaus saadaan hiljentymään.” Suppola uskoo ja toivoo, että myös muut alueen maanomistajat suostuvat tärkeisiin toimenpiteisiin.
Aikoinaan ojia on vedetty sen aikaisten säädösten ja (rahoitus)ohjeiden mukaan, eli vastuu on ollut muulla kuin mo:lla. Ja virheitä on kiistämättä tullut. Jos asioita syyttämättä tiedusteltaisiin kuten edellä, moni jutska korjaantuisi nopeastikin.
Tuossa Simpeleen Pyhäjärven tapauksessa olisi käytettävissä Metka-rahaa, ennallistamisrahaa ja ely-keskuksen tukea. Ei pitäisi olla mahdoton asia rahoittaa kuraesteet tai kosteikot ojiin ennen järveä. Halukkaiden koalitio vain kasaan ja toimeksi.
Katselin joskus aiemmin jonkun toisen uutisen takia ko. alueen laskuojia ja ihmettelin miksi kaivukatkojakaan ei ole. Varmaan niistä löytyy pakinaa tämän ketjun/palstan historiasta.
Video lopussa selventää paljon. Suo purkaa vesiä ojaa pitkin Pyhäjärveen ja on aina purkanut ja tulee aina jotain uomaa pitkin purkamaan, vaikka oja tukittaisiin ja tuo jotain kautta aina humusta. Vaikka suon muut ojat tukittaisiin, humusta tulee senkin jälkeen saman verran.
Pyhäjärven rannat näkyy olevan kallioisia tai kivisia 90%:sti ja ojitettuja soita hyvin vähän valumalueesta. Suot eivät ole ainoa humuksen lähde vaan rantojen vuosittainen biomassan hajoamisen humus myös huuhtoutuu vesiin. Tätä humusta virrat sitten kujettelee ja humus voi virtauksen tyrehtyessä näkyä sitten paremmin kuten tuossa rannalla. Vesihän on muuten kirkasta ja pohja näkyy väristä huolimatta.
rantojen vuosittainen biomassan hajoamisen humus myös huuhtoutuu vesiin
Vesistöjen suojakaistoja perustellaan sillä, että ne estävät valumia hakkuualueilta. Mikä on luonnollinen taustakuorma, jota metsien käsittely sitten muuttaa, onko tästä tutkimusta?
Erityisesti soiden ojituksilla ja metsien avohakkuilla on vaikutusta kertyvän orgaanisen aineksen määriin. Kasvillisuuden poistaminen altistaa maaperän eroosiolle, joka osaltaan kiihdyttää maa-aineksen huuhtoutumista vesistöihin. Soiden ojituksilla on samanlainen orgaanisen aineksen huuhtoutumista edistävä vaikutus. Rankkasateet lisäävät tätä huuhtoumaa. Ilmaston muuttuessa ja sateiden lisääntyessä vaikutukset tulevat entistä voimakkaammiksi.
Järvien läheisyydessä harjoitetulla maataloudella on niin ikään vaikutuksia hiilen hautautumiseen. Maanmuokkaus ja karjan laidunnus altistavat maan eroosiolle lisäten maa-aineksen kulkeutumista järviin. Lannoitteiden käyttö viljelyssä vaikuttaa myös osaltaan akkumuloituvaan hiileen. On löydetty viitteitä siihen, että erityisesti kasvavat typen pitoisuudet ovat yhteydessä lisääntyneisiin hiilen määriin järvien pohjasedimenteissä (Kortelainen ym. 2013) Hiilen varastoitumisnopeuksien on arvioitu moninkertaistuneen viimeisen parin vuosisadan aikana laukean ja havumetsävyöhykkeen järvissä (Anderson ym. 2013). Teollistumisen jälkeen ihmisen toiminta on tehostunut ja käynyt yhä intensiivisemmäksi. Tämä näkyy pohjasedimenteissä nousseina hiilen määrinä. Sen sijaan arktisten alueiden järvien hiilivarastoista tiedetään vähemmän.
on ympäristöteko ojittaa suot ja metsä sillä todelliset hiilinielut ovat järvien pohjassa. Seppo Vuokko kirjoitti maaseudun tulevaisuudessa, että järviä pitäisi lannoittaa mutta ojitus ja avohakkuut tekevät tehtävänsä. Soita vettämällä joku paikka taas kuivuu ja taas tulee päästöjä, vain ojitukset ovat todellisia hiilinieluja vahvistavia tekoja.
Mikähän siinä on jos biomassan hajoaminen on lisänyt vesistöjen tummumista ja rehevöitymistä viimeiset 50 vuotta kiihtyvällä tahdilla. Mitä on tapahtunut sitä edeltävät tuhat vuotta ?
Joskus kannattaa varmaan tosiasiat tunnustaa eikä kaunistella selvää asiaa. Ja etenkin yrittää estää ettei vahinkoa enempää synny.
Ainakin meillä päin ottaapa mistä päin tahansa peruskarttalehden se on täynnä sinistä ”hiussuonistoa”. Vaikka teelusikallinen olisi tullut jokaiselta ojametriltä humusta vesistöihin, niistä kertyy jo aikamoinen kasa. Vesistöjen nykyisestä tilasta päätellen moninkertainen määrä edelliseen tuhanteen vuoteen verrattuna. Hyvä kysymys Motokuski
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään