Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vesistöjen suojakaistoja perustellaan sillä, että ne estävät valumia hakkuualueilta.
Se joka on elänyt maaseudulla ja vedet on haettu pihakaivosta, niin tietää, että keväisin lumien sulaessa kaivon vesi muuttui ruskeaksi muutamaksi viikoksi. Mikä sen kaivoveden ruskisti?
Pihamaan pintavesi valui kaivoon ja vei pihamaan biomassan heinän, puiden lehtien hajomisessa syntyneen humuksen kaivoon.
Miksi sama ei tapahtuisi viettävillä rannoilla? Pihamaat sentään aina niitettiin kerran kesässä ja puiden lehdet aina lakaistiin pois pihalta kompostiin ja silti alempana mäkeä ollut pihakaivon vesi ruskettui. Ennen jokien ja järvien rantojen heinät niitettiin eläimuille. Ei enää ja voi olettaa, että humusta niistä tulee paljon vesiin.
En ole kyllä Kurjen kuvaamia ruskeavetisiä kaivoja tavannut. Ei ole täällä päin. Ja aika monesta kaivosta on tullut juotua. Ehkä Kurjen kotiseudulla ei osata tehdä kaivoja.
Miksi sellaisissa lammissa, joihin ei ole koskaan johtanut yhtään ojaa, vesi voi olla aivan kahvinruskeaa? Sitten on toisaalta taas aivan kirkasvetisiä lähdelampia.
Totta. että kaivojen ympärille suositellaan tiivistä maakorotusta, että valuvedet eivät pääse kaivoon. Ehkä siellä Nostokoukun seuduilla on osattu kaivojen teko. Kokeilkaa tehdä kaivo väärin, niin tämäkin humusasia selviää.
Se pitää Kurki tunnustaa että metsäojituksilla on pilattu hirveä määrä vesistöjä ja jotkut sitä vielä jatkaa…..Ilman sanktioita. Sitten vielä yritetään esittää että vesistöjen tummuminen ja rehevöityminen on luonnollinen tapahtuma.
Osa tummumisesta on luonnollista, suokasvillisuuden hajoamisesta johtuvaa. Sadeveden mukana tulee vesistöihin typpeä. Ihminen lisää toiminnallaan typpeä sadevesiin (esim. liikenteen ja lannoituksen typpipäästöt) ja humusta valumavesiin.
Kurjen hypoteesi hajoavan kangashumuksen vaikutuksesta valumaveden laatuun voi pitää paikkansa. Karikkeen nopeutuvasta hajoamisesta ilmaston lämmetessä on myös puhuttu. Tarvitsisi vain tietää kuinka merkittävä tuo kuorma on verrattuna turvemailta tulevaan kuormitukseen ja kuinka leveät suojakaistat ovat tarpeelliset. Jos karike on merkittävä kuormittaja, huuhtoutuvaa tavaraa tulee myös suojakaistalta, mutta luultavasti kasvipeitteisen alueen läpi kulkeva sadevesi on hiukan puhtaampaa kuin suoraan aukolta tuleva.
Kurjen hypoteesi hajoavan kangashumuksen vaikutuksesta valumaveden laatuun voi pitää paikkansa.
Vastaus kysymykseen: Mistä humus tulee?
Humus on orgaanista ainetta, joka syntyy, kun kuolleet kasvinosat ja eloperäiset jätteet hajoavat epätäydellisesti maaperässä tai turpeessa. Humusta muodostuu pääasiassa kasveista ja eläinperäisestä aineksesta, kun ne hajoavat mikrobien vaikutuksesta.
Lainaus linkistä: Tätä luonnon elintoiminnoista peräisin olevaa orgaanista ainetta kutsutaan usein myös humukseksi tai englanninkielisen lyhennelmän perusteella tuttavallisesti NOMiksi (Natural Organic Matter). Suurin osa vesistöjen NOMista on huuhtoutunut vesistöihin sateiden mukana ja ilmenee vesien tummana värinä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään