Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Niin oli. kurki sen esitti joka olisikin ihan mahdoton toteuttaa kun miettii mikä määrä lampia ja järviä meillä on. Vastasin teille kummallekkin. Ilman muuta olisin voinut eritellä kannanoton.
”Ekologinen tila ei varsinaisesti kerro järven ulkoisesta laadusta meille ihmisille, vaan se peilaa eliöiden ja eliölajien vaikutusta toisiinsa sekä niiden vuorovaikutusta elottomaan ympäristöön. Ekologinen tila kertoo, miten hyvin järvi voi itsessään ja ovatko sen sisältämät tekijät tasapainossa keskenään. Ekologisen tilan luokittelussa ei esimerkiksi tutkita kiintoaineen määrää vedessä, mikä voi olla tietyillä järvillä merkittäväkin tekijä siinä mielessä, miten eri ihmiset tulkitsevat järven veden laatua.”
Tuossa pätkä johtopäätöksistä 3 kertaa hyvän ekologisen luokituksen saaneesta järven ekologisesta tilasta 2000-luvulla. N.6m syvä järvi turvetuotantoalueen keskellä on luontojärjestöjen tikonnokassa pitkään mutamutuilijoiden paheksunnassa. Fosforipäästöt ovat mm. Turvetuotantoalueelta pienemmät kuin luontaiset joessa. Jotkin ihmiset vaan haluaa saada selityksen tummille vesille tai mutarannalle sieltä mitä ne näkevät ja tekevät tulkintoja järvien pilaantumisesta. Ajojahti on kestänyt mitkään ja varmaan aina tulee pettymys ely toteaa järven ekologisen tilan hyväksi.
Ekologinen tila verrataan luonnollisesti niihin määritteisiin joita siihen on määrätty. Jos vesi tummenee humusta kerääntyy pohjaan metri tolkulla tietyt kalalajit vähenee tai poistuu sekä järven vesi alkaa limottumaan poikkeuksellisen paljon niin onhan veden tila heikentynyt. Nuo määritteet löytyvät tuhansista lammista ja järvistä. Keitele on yksi tällainen järvi eikä mikään pikkuinen sellainen jossa rehevöitymistä ja veden tummumista on tapahtunut. Samoin tuo meidän lähi pieni järvi jossa ennen oli hiekkapohja ja nyt vähintään metri jos ei kaksi mutaa. Siitä huolimatta ekologinen tila on järvissä hyvä.
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suurimman osan Keski-Suomen pintavesistä arvioidaan olevan hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Luokitelluista järvistä yli 80% on erinomaisessa tai hyvässä kunnossa. Mm. Yläkeitele on erinomaisessa kunnossa. Tottakai vedet nyt tummuu kun ilmastolämpenee mutta ei sillä ole tekemistä metsäojitusten kanssa. Humusta on vedessä, minkä teet, jatkossa vielä enemmän kun lämpenemisestä kasvustot kasvaa entistä enemmän.
Ne asiat ovat nyt tapahtumassa eikä johdu vanhoista metsäojituksista tai turpeennostosta.
Kalapäiväkirjani mukaan 17.2.1972 saimme setäni kanssa kotijärvestä pienen saaren kupeella olevalta hietikolta, tunnetulta mateiden kutupaikalta, 157 madetta katiskoilla yhdellä reissulla. Nyt ei yli kahteenkymmeneen vuoteen ole mateita tullut. Ei ole enää hiekkapohjaisia matalikkoja kutupaikoiksi, vain liejua. Järven ekologinen tila on epäilemättä hyvä, mutta matikkakeiton aineita siinä ei enää ole.
”Monet syyt tummumisen takanaViime vuosikymmeninä vedet ovat tummuneet entisestään. Erityisesti turvevaltaisten alueiden vesistöt ovat laajasti muuttuneet ruskeammiksi. Pääsyynä pidetään sitä, että turvemailta kulkeutuu aiempaa enemmän humusta vesistöihin. Tähän vaikuttavat monet seikat, muun muassa ojitusten pitkäaikaiset vaikutukset humuksen huuhtoutumiseen sekä ilmastonmuutos ja happamoituminen – oikeammin happamoitumisen lieventyminen. Happaman rikkilaskeuman vähetessä maaperän pH nousee, mikä lisää maassa olevien orgaanisten aineiden liukoisuutta. Ilmastonmuutos taas altistaa maaperän aiempaa voimakkaammille sateille, jotka huuhtovat humusaineita metsistä ja soilta. Lämpötilan kohoaminen kiihdyttää humuksen hajoamista ja huuhtoutumista. Myös leudot, vähäroutaiset talvet voivat lisätä humuskuormitusta.”
Huomauttaisin, että eritoten turpeennosto on laskenut erittäin hapanta vettä järviin ja tätä happamoitumista pidettiin kangasjärvelläkin luontoväen puolesta haitallisena mutta asiat ei ole kuten niiden luulee olevan. Ongelma on, että enää ei tulekkaan hapanta vettä kun turpeennosto loppuu niin vedet eivät ole enää niin happamia. Erittäin happamat kalliorantaiset lammethan voivat olla äärimmäisen kirkkaita.
Suo siellä, vetelä täällä. Ihan hyvä että päästiin pois happaman laskeuman aiheuttamasta happamoitumisesta, asiat eivät olleet silloin paremmin. Nyt pitäisi välttyä mutapommista.
Kommentoin HS:
”Avohakkuuta voidaan yrittää välttää, mutta se on pidettävä mukana repertuaarissa. Monesti turvemaa taimettuu hyvin, mutta jos ei, kannattaa tehdä avo- tai kaistalehakkuu ja metsänviljely tai vähintään maanmuokkaus, joka yleensä varmistaa metsän uudistumisen.
Mutapommin ehkäisyyn olisi paneuduttava huolella. Voisi ennakoida, että ennallistamisen ja vesiensuojelun tavoitteissa olisi saavutettavissa synergiaetuja. Esimerkiksi perustetaan monihyötyinen kosteikko (suo tai lampi), joka pidättää valumasta haitta-aineita ja on elinympäristö vesilinnuille.”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään