Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Suovesiä on monenlaisia. Lähellä on suolampi jossa vesi on kristallin kirkasta ja pohjakasvit näkyvät. Toisessa lammessa taasen vesi on tummaa. Luonnon suot varastoi vettä ja osa niiden vedestä vajoaa pohjavesiin ja iso osa haihtuu kesällä taivaalle. Ojitetulla suolla taasen vesi liikkuu kaikki mitä sataa niin heti pois ojiin. Kun vettä liikkuu enemmän niin humusta liikkuu enemmän. Ojitetulla alueella vesi tulee ojiin syvällä maassa kun taas luonnontilaisella suolla menee päältä vain hullivesi pois. Sillä lienee vaikutusta humuksen kulkuu. Suovesikin on pintasammalissa vaaleampaa kun syvällä liikkuva vesi.
Näin on Rukopiikki. Kun on syvät ojat, turpeen hajotustoiminta on paljon vilkkaampaa kuin ojittamattomalla suolla, joten on loogista että tavaraakin huuhtoutuu valumavesiin enemmän. Luonnonsuolla, jossa vesi on melko pinnassa ja turve on pääosin veden kyllästämää, ei turvetta oletettavasti hajoa likikään yhtä paljon.
Minulla ei ole valitettavasti valokuvia, mutta muistikuvia on lapsuuden uimapaikasta. Hietikkoa oli pääosa matalasta lahdesta. Pikkutenavat tekivät hiekkakakkuja ja – linnoja rantahietikolla, me uimataitoiset uitiin. Karu ranta, missä komeaa aihkimännikköä. Kovin on ravintopitoista veteen karisseet männynneulaset, niin on ranta muuttunut. Tosin pieni osuus asiassa voi olla yläpuolisella rämeellä joka ojitettiin. Ojat tulivat, ja tulevat vieläkin, suoraan lahteen ilman katkoja, monttuja ja altaita. Poikasena olin kiitollinen ojista. Niiden suulla oli oivallisia piisamimerran paikkoja. Eräskin piisami ojista tuli nahkottua. Nyt ei ole piisamja eikä hietikkoa. On vain majavia ja mutakylpylän paikka.
Ojitetulla suolla taasen vesi liikkuu kaikki mitä sataa niin heti pois ojiin.
Kun vettä liikkuu enemmän niin humusta liikkuu enemmän
Taitaa olla juuri päin vastoin. Piripinnassaan oleva luonnon suo pukkaa purkuojiin sateen nopeammin kuin metsää kasvava ojitettu suo, jonka turve on vain kosteaa ojasyvyyteen saakka. Puut haihduttavat vielä ja sade voi jäädä näkymättä ojavesien nousuna. Pienet sateet jäävät jo puihin eivätkä edes pääse maahan. Luonnon suo haihduttaa vain, jos siellä on avovettä.
AJ: Pitäisi olla vertailuja joissa toinen kuvio on ojitettu ja toinen ei ja katsotaan mitä ojavesien laadulle käy.
Minullahan on jo tutkimus menossa ja vesinäytteet lukijoiden kuvissa kertoo, että Natura luonnon suon (2000ha) purkuvesi 30 mm sateen jälkeen pari viikkoa sitten laittoi vedet liikkeelle. Vesinäyte on Natura suon yhdestä purkuojan lähdöstä suon reunalla ja vertailu vesinäyte on minun kaivaman 6 ha ojitusalueen purkuojasta.
Vesinäytteet todistaa hyvin tuon Suoseuran TOC-päästöt. Ne ovat niin luonnon soilta kuin ojituksilta lähes samat. Kun katsoo vesinäytteitä ikkunalla, niin niitä ei voi erottaa. Valokuva ei näytä olevan ihan identtinen, mutta lähellä ovat toisiaan.
Ei kyllä täälläpäin luonnon suot pukkaa äkkiä vettä mihinkään ojiin kun eihän luonnonsuolla mitään ojia ole. Rahkasammal on tehokas vedenpidättäjä. Se ojituksen jälkeen metsistä katoaa. Laajoja suoalueita on että ei mitään luonnon ojia. Lähimpään luonnonojaan saattaa olla sataneella vesipisaralla kilometrittäin. Osa soista on soistuneita umpilampia joisssa rahkat vain nousee kun vesi suossa lisääntyy. Jos isolta alueelta on vaikka yksi luonnonoja joka tulee, niin ei se enempäänsä vedä. Saman kokoiselta ojitetulta alueelta saattaa olla helposti veto-ojiakin kymmeniä. Yhessä ison ojitusalueen veto-ojassa joka jokeen tulee on kovien sateiden jälkeen kovasti vettä liikkeellä. Semmosta maitokaakaon väristä. Ei näe läpi jos lasiin ottaa. Kovallakin sateella vesi tulee lähellä olevaan isolta suolta tulevaan luonnonojaan hitaasti ja se on sellaista vähän humuspitoisen näköistä mutta aika kirkasta, näkee läpi hyvin lasissakin.
Ei kyllä täälläpäin luonnon suot pukkaa äkkiä vettä mihinkään ojiin kun eihän luonnonsuolla mitään ojia ole.
Kylläpä on tiedoissa aukkoja. Oletko edes käynnyt suolla? Ei kaikilta pieniltä soilta lähde, mutta näiltä vedenjakajasoilta lähtee eikä niitä kaikkia ole edes nimetty. Tässäkin lähistöllä on muutaman hehtaarin luonnonsoita ja kaikilta tulee niemeämätön purkuoja osin pelto-ojia myöten tuohon lähijokeen.
Katso Paikkatietoikkunasta Mustasuo-Vaala- suo tai soistuma.
Suolta lähtee puro nimeltä Laajanpuro, joka laskee Pouhunpuroon, joka taas laskee Oulujärveen. Sieltä voi käydä ottamassa aidon luonnon suon vesinäytteen puron alkupäästä. Minä taas kävin ottamassa näytteen Natura suolta Tolkansuo 2000ha (käsittää Ison Tolkasuon, Pienen Tolkansuon, Rasinsuon), jolta lähtee useampia purkuojia tai puroja. Minä olen ne kaikki suot ja purot kävellyt.
Kurki sinuun pätee se tutkijoiden leikkimielinen lausahdus, että ’mitä pienemmät aineistot, sitä suuremmat johtopäätökset’!
No mitä AJ näkee noissa vesinäytteissä. Ne eivät siis todista mistään mitään? Sitäkään, että purkuvedet ovat saman värisiä. Eikö näiden Suoseuran Taulukon 1 tutkijoidenkaan tutkimukset esim TOC-päästöistä sitten todista mitään? Minusta nuo omat vesinäytteet todistaa sen mitä tuo Taulukon 1 TOC- päästötkin. Ovat samaa luokkaa ojitetuilta ja luonnon soilta.
Minulla on tuo 6 ha itse kaivettu suo ja siitä yksi purkuoja, josta otin vesinäytteen. Tarkoitus olisi laittaa suodatin, joka keräisi kiintoainetta, josta voisi laskea määriä, kuinka paljon sitä tulee.
Onhan luonnonojia siellä täällä mutta kovin pitkä matka voi vesipisaralla sinne tulla. Rahkasammal on maailman tehokkain vedenpidättäjä ja varastoija, näin sanoisin.
Luonnonojia lähtee sieltä täältä. Vaarojen rinteistä hetteistä/kaltioista, tihkupinnoilta, rotkojen pohjilta, soilta, suolammeilta. Tuossa lähellä on luonnonoja jossa vesi on kirkkaampaa kuin mitä hanasta voi laskea. Ja makukin parempi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään