Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tällä palstalla eräs tutkija tekee eräästä toisesta aiheesta pitkälle meneviä johtopäätöksiä vailla minkäänlaisia tutkimustuloksia ja vaille minkäänlaisia omakohtaisia kokemuksia, mutta tämän tutkijan ”kantti” näyttää hyvin kestävän toisten arvostelun…
Tilastoja eli taulukoita voi tulkita väärin, jos ei kaivele tutkimuksia syvemmältä ja jos ei tunne alan tutkimusta laajemmin. Esimerkiksi olisi kai verrattava vesinäytteitä samanlaisista suotyyppeistä luontaisena ja ojitettuna keskenään mahdollisen vaihteluvälin pienentämiseksi. Itse joudun tässä kohtaa uskomaan suotutkijoita ja asiaa maastossa havainnoineita. Ei kolme pulloa vettä ole vielä kovin edustava otos veden laadusta…
Mtv Uutisissa oli aikoinaan talvivaaran vesiongelmista juttua ja päästöistä vedessä, näistä sulfiiteista. Puffissa näkyi kaksi putken päätä ojaan, toisesta tuli ihan tumman ruskeaa vettä ja toisesta kristallinkirkasta. Se tumman ruskea vesi oli suo vettä mitä ohi juoksutettiin talvivaaran ohi ja kirkas vesi puhdistettua talvivaaran vettä. Hassuinta oli, että asiaa ei uutisissa selitetty mitenkään, joten uskon, että suurin osa ihmisistä luulinsen tumman ruskean veden olevan talvivaaran vettä ja kristallinkirkas taas suovettä.
Eiköhän naturasoiden vedet ole jo ennallistuneet ja ovat siinä mielessä rinnastettavia luonnon soiden vesiin. Luonto ennallistaa ja sillä on vesien suojelun kannalta merkitystä. Luonto tekee tätä työtä koko ajan. Aina kun maanpintaa rikotaan, kaivetaan ojia tai muokataan, luonto alkaa vastatoimet (ennallistamisen) heti. Vuosikymmenet riittävät luonnon ennallistamisessa ja siinä mielessä vesien suojelun kannalta on olennaista, ettei mennä rikkomaan. Ja jos ja kun rikotaan, vesien ohjauksesta on huolehdittava. Kosteikot ovat hyviä ja esim. soiden käyttäminen vesien suodattimena. Luonto tekee tätä työtä koko ajan puolesta ja siinä mielessä, tarvitseeko mennä mihinkään massiiviseen keinolliseen ennallistamiseen?
Esimerkiksi olisi kai verrattava vesinäytteitä samanlaisista suotyyppeistä luontaisena ja ojitettuna keskenään mahdollisen vaihteluvälin pienentämiseksi.
Luonnon kuten ojitettujen soidenkin vesi on aina humuksen ruskettamaa. Värieroja varmasti on puoleen ja toiseen. Meille on uskoteltu, että humusta tulee vain soilta, mutta tosisasia on, että sitä tulee kaikesta biomassasta varsinkin lehtipuden lehdistä ja rantaniityiltä, joka myös päätyy vesiin. Tästä humuksestahan ei vesistöihin tulevasta humuksesta mainita mitään missään.
Humuksen alkuperä haettuna englanniksi ” From where humus comes from” ja vastaus:
In addition to the plant material in leaf litter, humus is composed of decaying animals, such as insects, and other organisms, such as mushrooms. Humus is dark, organic material that forms in soil when plant and animal matter decays.
Käännös: Lehtikarikkeen kasvimateriaalin lisäksi humus koostuu lahoavista eläimistä, kuten hyönteisistä, ja muista eliöistä, kuten sienistä. Hummus on tummaa, orgaanista ainetta, jota muodostuu maaperään kasvien ja eläinten eläimen maatuessa.
Tuskin orgaanisen biomassan vesiä värjäävä vaikutus on se ongelma. Kuuluu normaalikiertoon. Sen sijaan maanpinnan avaamisesta vapautuvien kiintoaineiden ja ravinteiden juoksutus vesistöihin sitä on?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään