Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Siitähän on kysymys. Pitääkö liata vielä ne vähäisetkin puhtaat vedet. Ilmeisesti puuntuotannon vuoksi pitää. Eihän siitä mitään väliä ole kunhan minulla puu kasvaa ja muiden lähijärvet pilaantuvat. Sehän on ihan laillista toimintaa Suomessa.
Jos olet Jovain lukenut tätä keskustelua, olemme ainakin Kurjen kanssa päätyneet siihen, että ravinteet fosfori ja typpi eivät ole iso ongelma metsätaloudessa. Sen sijaan humus eli tummuminen ja kiintoaine ovat iso ongelma, joka tulee huomioida huolella tulevassa turvemaiden käsittelyssä ja ennallistamishankkeissa. Myös maataloudessa.
Vesistöjemme kunto on parantunut ja tätä hyvää kehitystä tulee jatkaa. Tavoitteena on hyvä ekologinen tila kaikkialla ja mahdollisimman hyvä veden laatu kaikkialla. Laatu ei voi olla parhaiden karujen järvien vesien kaltainen kaikkialla, vaan väistämättä maatalousalueiden läpi kulkevien jokien vedet ja turvemaiden läpi kulkevat vedet ovat erilaiset.
Itse en jaksa uskoa kivennäismaiden ja ohutturpeisten turvekankaiden suureen vesitövaikutukseen. Vuotuinen puuston, pintakasvillisuuden, hakkuutähteiden ja luonnonpoistuman karikesato hajoaa kaikilla metsän kasvupaikoilla. Sen lisäksi paksuturpeisilla ojitetuilla turvemailla hajoaa hapellisissa oloissa oleva turvemaaperä, jolla on väistämättä suuri merkitys kokonaispäästöissä.
Suuri vesistövaikutus kivennäismailta edellyttäisi suurta valumaa pohjaveteen. Suurin osa humusaineista taitaa kuitenkin pysähtyä maaperän pintakerrokseen. Sivuttaissuunnassa vesien ja kiintoaineen valumaa voi tulla vesistöön, jos pinnanmuodot ovat jyrkät ja on tehty maanmuokkaus.
Voin kysyä tätä vielä tarkemmin maaperän tutkijoilta, mutta tällainen olisi tämänhetkinen mututuntuma. Kunnes joku uusi tutkimustulos mahdollisesti kumoaa käsityksen.
Monin paikoin huononeminen jatkuu vain. Rehevöityneisiin vesiin runsastuneet särkikalat jatkaa veden sotkemista ja huonontamista. Muutama talkoonuottaus silloin tällöin ei auta. Tehokasta kalastusta pitkän aikaa olisi tehtävä. Nekin rahat mitä käytetään suo ojien tukkimiseen pitäisi käyttää kalastuksen tukemiseen. Sillä olisi oikeaa merkittävää vaikutustakin.
Rukopiikki ottaa esille nykyisen sisävesiongelman, jota ennen vanhaan ei edes ollut, kun särkikalat pyydettiin ruokapöytään. Nyt jäävät pyytämättä ja sotkevat vesiä tonkimalla järvien pohjia.
Kysyin ravinnepäästöistä Mika Niemiseltä vuonna 2022. Tässä on vanha linkki, jonka Luke on poistanut. Siitä olen saanut nämä tiedot joskus vuosi sitten. Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä ja 500 tonnilla fosforia.
Mika Niemisen vastaus ”23.11.2022 ’klo’ 9.03”
Myöhemmin on nuo luvut tarkentuneet. Metsäojituksen päästöt on n. 580 tonnia fosforille ja 8 000 tonnia typelle. Laskeuma kyllä varmaan vaikuttaa typpikuormiin, koska typen pitoisuudet metsävesissä ovat kasvussa Etelä-Suomessa varttuneissa puustoissa. Tätä varmaan selittää se, että laskeuma on suurinta etelässä ja varttuneet puustot latvuksillaan siivilöivät ilmasta typpeä. Tätä kuitenkin tapahtuu sekä kangasmailla että ojitetuilla soilla. Metsäojituksen päästöt varmaankin johtuu ennen kaikkea turpeen hajotuksesta ja sitä kautta vapautuvista ravinteista. Kun vesipinta suossa laskee kovin alas, typpeä vapautuu myös syvistä turvekerroksista, eikä sitä typpeä pysty puusto käyttämään, jolloin typpeä huuhtoutuu.
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus.
Typpi ja fosfori kuormat ovat edelleen laskussa.
– typpi laskenut 13 000 tonnista 7300 tonnoiin
– fosfori 580 tonnista 440 tonniin
On paljon vesistöjä varsinkin täällä keski-suomen pohjois osissa jossa ei paljon ole maatalouden kuormitusta. Siten karut järvet saavat melkoisen kuormituksen metsäojien kautta. Sen vuoksi ei voida kaikkia alueita käsitellä keskiarvojen perusteella. Keskiarvo on keskiarvo.
Hyvää työtä, kiitos Kurki! Jokainen valuma-alue on omanlaisensa. Keskiarvojen lisäksi pitää tietää ilmiön vaihteluväli ja se missä oloissa eri arvot esiintyvät.
Linkin 2 mukaan keskimääräinen typpipäästöt ojitusalueilta 5 milj.ha ovat 7400 tn/v eli 1,46 kg/ha/v.
Linkin mukaan keskimääräinen typpilaskeuma sisävesille 3,1 milj.ha on sama 7300 tn/v eli 2, 36 kg/ha/v ja tätä typpilaskeumaa tulee siis myös ojitusalueelle 5 milj.ha yhteensä 11700 tn/v.
Johtopäätös tästä on, että ojitusalueet ovat puhdistaneen laskeuman typpipäästöjä 2,36-1,46= o,9 kg/ha/v ja kokonaisuudessaan ojitusalueet ovat puhdistaneet typpilaskeumaa 5*0,9= 4500 tn/v.
Linkin 2 mukaan kaikista metsistä ja soilta 23 milj.ha typpipäästöt ovat 44600 tn/v eli päästö 1,94 kg/ha/v.
Johtopäätös on, että ojitusalueiden typpipäästöt ovat alle kaikkien muiden muiden metsien ja soiden keskiarvon.
Tuota ojituslueiden typpipäästöä 1,46 kg/ha/v pitäisi vielä verrata siihen luonnon tilaisen suon typpipäästöön, mikä soilla oli ennen ojitusta.
Suoseuran linkissä on 4 tutkijalta luonnon suon typpipäästöt: Lepitö 1 kg/ha/v, Lepistö 1,4 kg/ha/v, Kortelainen 2,4 kg/ha/v ja Kortelainen 1 kg/ha/v.
Näiden keskiarvo on 1,45 kg/ha/v, joka olisi samaa tasoa kuin nykyisen ojituslueiden päästö, jossa mukana on typpilaukeuma.
Fosforin osalta nykyinen päästö ojitusalueilta 5 milj.ha vesistöihin on 440 tn/v ja eli 88 g/ha/v ja kaikista metsistä ja soilta 23 milj.ha 1760 tn/v eli 76 g/ha/v.
Johtopäätös olisi, että ojituslueiden fosforipäästö olisi keskiarvoa kaikkien kivennäismaiden metsien, ojitettujen soiden ja ojittamattomien soiden keskiarvosta.
Ojitusalueet eivät näyttele punaista hehkuvassa vesi.fi kartassa ”Ravinnekuormitus” mitään merkittävää osaa.
Kiitos kysymästä. En tiedä pitääkö vähentää, kun en tiedä mitä luvuissa on jo huomioitu. Esimerkiksi vesi.fi väittää ymmärtääkseni esittävänsä luonnonkuormituksen päälle tulevaa eli ihmistoiminnasta johtuvaa lisäkuormaa. Tässä olisi siis kaiketi vähennetty mallinnetuista luvuista mallinnettu luonnontilaisen valuma-alueen kuorma ja taivaalta tuleva määrä (joka voidaan mitata tarkasti).
Toinen tapa esittää asia olisi mitata suoraan esimerkiksi ojitusalueilta tällä hetkellä todellisuudessa vesistöön tuleva mitattu kuorma ja sama mittaus verrokilta eli luonnontilaiselta alueelta. Molemmissa on huomioitava sitten samalla tavalla sadanta, jotta lukuja voi verrata toisiinsa. Mutta jos puhutaan koko Suomen luvuista on pakko käyttää malleja apuna kun kaikkialla ei ole mittauspisteitä (valuman määrä ja ravinteiden konsentraatiot).
Vesi.fi laskee VEMALA-mallilla tuloksia eli siihen perehtymällä selviäisi ainakin karttojen pohjana olevat luvut. Mutta kokonaiskuva on kai edelleen sama, eli että metsien käsittely ei ole merkittävä ravinteiden päästelijä maassamme. Kivennäismaita tosin lannoitetaan nyt melko innokkaasti, en tiedä muuttaako se tilannetta, jos jatkuu pitkään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään