Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jostain syystä vesistöjä pilaantuu ja vesistöjen väri muuttuu. Uusia ojituksia ei enää tehdä ja vanhojen ojien perkausta vältetään. Turpeen nosto on lopetettu ja muutenkin vesien suojelua on tehostettu. Tulokset, ainakin käytännön havaintojen perusteella ovat nähtävissä. Turvesuot oli ehkä se pahin pilaaja. Vesien juoksutuksen kautta, mutta myös orgaanisen turvepölyn ilmalaskeuman kautta. Pilasi vesistöjä laajasti ja nämä tulokset ovat havaittavissa. Vesistöjen tila on paranemassa. Ei taida näkyä tilastoissa ja ei taida näkyä tutkimustuloksissa. Kovin ihmetyttää myös ojien tukkiminen eli suovesien valumisen estäminen. Kun suot ennallistuvat itsestään ja soita voidaan käyttää suovesien suodattamiseen.
Jovain: joskus luontoa kannattaa auttaa, eli tehostaa ennallistumista tukkimalla ojia, niin suo palautuu nopeammin. Siis jos ojitusalueelta vaikka valuu vedet suoraan vesistöön. Käy järkeen?
Kun hoidetaan isot ongelmat (kiintoaine, humus) pienemmiksi, pienet ongelmat (typpi, fosfori) hoituvat siinä sivussa? Vai ei?
Soiden ojitus on paras ympäristöteko, mitä suomessa voi tehdä. Suomi nousuun ja koko suomen laajuinen ojituskampanja käyntiin. Valtio maksaa ojitukset ja lannoituksen, koska se hyötyy tulevaisuudessa eniten.
Kannattaa käydä välillä suolla katsomassa. Muutamassa vuosikymmenessä (vuosikymmenissä) suot ja ojat ennallistuvat ja kasvavat jopa umpeen. Haitallisten suovesien valuminen vähenee tai loppuu kokonaan. Ojitukset ovat hyödyllisiä ja kannatettavia, mutta suovesien joutuminen vesistöihin on estettävä. Kosteikot ovat hyödyllisiä, mutta ovat usein läpivirtaavia. Soiden läpivirtaamista voidaan käyttää myös suodattamiseen?
Luken tutkimusten mukaan suovesien haitat eivät läheskään aina poistu, kun aikaa ojituksesta kuluu enemmän. Veden määrä suolla on mielenkiintoinen kysymys: runsastuva puusto haihduttaa enemmän, mutta vastaavasti sadannasta tulee nykyään suurempi osuus vetenä, kun talvi lyhenee.
Suota voidaan käyttää ojitetun alueen valumavesiä puhdistavana pintavalutuskenttänä, joka on ilmeisesti kaikista vesiensuojelukeinoista tehokkain, jos vain kenttä on tarpeeksi suuri. Kosteikoista on vaihtelevia kokemuksia; joskus valuman ravinnemäärä voi jopa kasvaa kosteikon läpi mentäessä.
Nyt kyllä jovain kirjoitti asiaa. Kun vesistöjen haittoja ei käytännössä pystytä estämään vaikka ideoita löytyy. Mutta ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa niin eiköhän oteta takapakkia tuohon ojitukseen liittyen. Pistetään ne huonoimmin tuottavien soiden ojat tukkoon ja kielletään uudistusojitus. Kolmanneksi vaaditaan selkeytysaltaat ja pintavalutuskenttä ja niihin tarkistukset joilla valvotaan että toimivat. Metsänomistaja maksavaa tietenkin vesistön suojelukulut ja altaiden huollot kun ovat ojatkin kaivaneet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään