Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Nyt kyllä jovain kirjoitti asiaa. Kun vesistöjen haittoja ei käytännössä pystytä estämään vaikka ideoita löytyy. Mutta ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa niin eiköhän oteta takapakkia tuohon ojitukseen liittyen. Pistetään ne huonoimmin tuottavien soiden ojat tukkoon ja kielletään uudistusojitus. Kolmanneksi vaaditaan selkeytysaltaat ja pintavalutuskenttä ja niihin tarkistukset joilla valvotaan että toimivat. Metsänomistaja maksavaa tietenkin vesistön suojelukulut ja altaiden huollot kun ovat ojatkin kaivaneet.
En ajattele soiden ennallistamista puuston lisääntymisenä, lisäämisenä, kasvun lisääntymisenä tmv. Vaan päinvastoin ja tulee suovesien ennallistamistarpeesta. Ja niiden huonosti tuottavien soiden käyttämisestä siihen tarkoitukseen. Kysymys on metsänhoidosta ja suometsien ojitustarpeesta myös, sitäkin tarvetta on. Tuskin pintavalutuksella (naverot) korvataan soiden kuivatusta, vaan niillä korjataan puuston kasvun edellytyksiä. Ja siitä, että suovesistä on huolehdittava? Onhan vesissä ja ilmassa leijuvien ”massojen” ja ravinteiden pääsy vesistöihin jollain tavalla estettävä (suodatettava)?
Haitallisten suovesien valuminen vähenee tai loppuu kokonaan.
Kyllä sieltä luonnon soilta tulee ihan se sama määrä vettä ja humusta vesistöihin kuin, mitä se päästää ojitettunakin Suoseuran (ks. tutkimukset) mukaan ja näkyy vielä olevan saman väristäkin.
Toimivaa pintavalutuskenttää on useimmiten mahdoton tehdä muuten kuin pumppaamalla. Selkeytysaltaat toimivuus on kiikun kaakun. Yleensä sekä kentät ja altaat estävät virtauksen ja keräävät vain veden seisomaan ojiin. Jos allas tehdään niin, että vesi jatkaa siitä matkaansa ja ojitus toimii, se on vain ojan levennys ja merkityksetön vesiensuojelun kannalta. Kumpikin ovat rakenteita mitkä vaativat huoltoa. Yhden toimijan olen nähnyt näin toimivan. Vapo rakensi aikoinaan toimivat pintavalutuskentät ja pumppuasemat, altaat käytiin tyhjentämässä pumppaamalla vuosittain. Metsätalouden ”altailla” en ole nähnyt koskaan huoltokoneita. Ne on unohdettu iäksi.
No ooteellan mitä ennallistamistyöryhmä ehdottaa. Kuten Jovain (mielestäni) kirjoitti: suot ennallistuvat itsekseenkin. Uudisojitus on käytännössä jo hyvin pientä? Prosessia voidaan nopeuttaa ojia tukkimalla, jos se on tarpeen vesien suojelun takia tai monimuotoisuuden arvokohteissa.
Toimivaa pintavalutuskenttää on useimmiten mahdoton tehdä muuten kuin pumppaamalla.
Ojitusalueiden vesien pintavalutuskentä pitää tehdä alenpana olevalle luonnon suolle, jonne kiintoaineet jää. Niitähän Suomessa riittää 4 milj ha. Löytyykö kaikkiin tapauksiin sellaista suota, on toinen juttu. Se toimii painovoimaiseti eikä mitään sen kummempaa valvontaa tarvitse. Ruskeat suovedet tuovat humuksen ja ravinteet purkuojien kautta vesistöön.
Syntyyhän se kenttä lähes mihin tahansa suolle tukkimalla ojia rantavyöhykkeellä? Aina parempi jos laittaa lisäksi säätöpatoja siltä varalta että tulee erikoisen märkä tai kuiva kesä, jos ojaverkosto antaa myöten. Suunnitteluun voisi käyttää Metka-tukea ja ennallistamisrahaa.
Ymmärrän kyllä veden liikkeet. Se pyrkii alamäkeen, vastentahtoista on kulku ylämäkeen. Moneltako tilalta löytyy luonnontilainen suo pintavalutuskentäksi? Lähin saattaa olla kymmenien kilometrien päässä ja silloinkin ylempänä kuin ojitusalue. Aika monta rajaa täytyy ylittää, että tuolle suolle päästään vesiä laskemaan. Ja käykö se suon omistajalle, vaikka olisi lähempänäkin?
Jos naapuri ojittaa oman suonsa ja päättää käyttää sinun maalla olevaa suota hänen pintavalutuskenttänä. Mitä luulette onnistuuko Suomessa tällainen naapuriteko ?
Tein pienen karttaharjoituksen hyvin tuntemallani seudulla. Otin keskipisteeksi hyvin tuntemani luonnontilaisen suon. Se on luonnonsuojelualue, joten käyttäminen ojitusalueiden pintavalutuskenttänä tuskin onnistuu. Eikä onnistu oikein muutenkaan. Noin kilometrin päässä suosta oleva ojitusalue on 6,7 metriä alempana kuin tuo suo, suunnilleen kahden kilometrin päässä ollaan jo yli 22 metriä alempana. Kuinka vesi saadaan narrattua kulkemaan tuolle luonnontilaiselle suolle? Se on kahden kilometrin säteellä oleva ainoa luonnontilainen, muut on ojitettu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään