Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
… ”suovesistä on huolehdittava”. Onhan vesissä ja ilmassa leijuvien ”massojen” ja ravinteiden pääsy vesistöihin jollain tavalla estettävä (suodatettava)?
Kiintoaine pysähtyy suojakaistaan tai pintavalutuskenttään, mutta entä humus, jääkö se? Humus aiheuttaa pahennusta vesistöissä. Kts. esimerkkinä mielipide HS: Ilman hyväkuntoisia vesistöjä meillä ei tulevaisuudessa ole kalastettavaa.
Pauliina Louhi, Luke: ”Ojitetut turvemaat ovat merkittävä liukoisen orgaanisen hiilen ja raudan lähde, jotka tummentavat vettä ja lisäävät sen lämpökuormaa. Ojien tukkiminen ja vedenpinnan palauttaminen vähentävät haitallisten aineiden huuhtoutumista.”
Mistä rauta tulee valumaveteen? Tekoäly vastaa: ”Turpeen rautapitoisuus voi vaihdella, mutta se on tyypillisesti korkea. Turpeessa on havaittu rautapitoisuuksia välillä 4,7–13,1 g/kg.”
Aina tulee kiintoainepäästöjen mukana myös ravinteita ja ovat ylimääräistä vesistöjä pilaamassa?
Kun poistaa kiintoaineita. vähenee ravinnepäästötkin.
Eikö tuo ylimääräinen 7300 tonnin (ks linkki edellä) laskeuma suoraan sisävesille 3,1 milj.hehtaarille olekkaan ylimääräistä. Tai kaikkien metsien ja soiden 23 milj.ha typpilaskeuma 44600 tonnia vuodessa ole ylimääräistä?
Vain ojitusalueilta tuleva olisi ylimääräistä?
Mikä määrä Jovainille olisi sopiva?
Humuspäästöjä ei tarvinne yrittääkkään vähentää alle luonnontilaisten soiden päästöjen. Siinä ei liene mitään järkeä. Hukkajoen värin pitäisi kelvata ja lienee vielä paras väri, kun kelpaa niin hyvin raakuillekin ja vielä lohikaloillekin.
Muista Jovain myös se että ojitusalueen puusto käyttää kasvuunsa fosforia ja typpeä, joten ne menevät puista karikkeeseen ja maasta taas karikkeen hajottua takaisin puihin. Ravinteet siis myös kiertävät metsän sisällä; ainut suunta ei ole metsän läpi vesistöihin.
Ojien tukkiminen (suon ennallistaminen) ei ole ainut keino, voidaan myös nostaa vedenpinnan tasoa turvemaan metsissä. Jotkut pelkäävät kommenttien perusteella edelleen vanhasta muistista liikaa märkyyttä, eli ei tunnisteta vielä liian kuivuuden mahdollisuutta. Säätömahdollisuus olisi hyvä lisäominaisuus ojikoilla.
Jovainille riittää kiintoaineiden pääsyn estäminen vesistöihin. Ehkä vähälle huomiolle on jäänyt turpeen noston (nosto imuvaunuilla) ilmalaskeuman vaikutus vesistöihin. Jossain selvityksessä kerrottiin pölyhaitoista, mutta turvelaskeuma ja sen sisältävät ravinteet on ollut paha haitta vesistöille. Kiivaimman turpeen noston aikaan turvemassoista rannoilla saattoi päätellä haitoista. Vedet menivät huonoon kuntoon, leväkukinnot ja esim. kalaverkot limottuivat heti. Nyt kun turpeen nosto on lopetettu (n. 20 vuotta sitten), vesistöt (Rautalammin reitti) ovat palautumassa (ennallistumassa). Näkymäsyvyyttä on ja verkot kestävät puhtaina.
Uudistushakkuun yhteydessä perattiin ojat yhdeltä pikkukuviolta, niin näki samalla, miten se nykyään tehdään. Katkoja jätettiin ja ei vedetty mahdollisimman syväksi, vaan purkuojan puoli jätettiin ennalleen, koska vedenpinta laski jo tarpeeksi, ehkä kolmisenkymmentä senttiä alle maanpinnan. Parissa kohtaa kyllä katkoa käyn ehkä joskus myöhemmin hieman lapiohommana kaivamassa, koska vesi ei näköjään katkon läpi virtaa juuri ollenkaan, vaikka turvemaata on, eli toisella puolella pinta on ehkä 10-15 senttiä maanpinnan alla. Eipä noissakaan tarvitse kuin sen verran kaivaa, että pinta laskee riittävästi. Seurataan vielä tämä vuosi. Ojissa ei ole juuri silmin nähtävää virtaamaa enää tässä vaiheessa, eli kiintoaineksen liikkumisen luulisi olevan minimoitu.
Tuo oli alkujaan ojitettu reilu 30 vuotta sitten, ja nyt alkoi puut kuivumaan oikein urakalla. Syykin ehkä löytyi ojia peratessa, eli kuvion läpi oli ajettu puita vuosia sitten, ja laitettu ojiin puuta helpottamaan ylitystä. Ne olikin ilmeisesti jätetty niihin, ilmankos oli ojat huonosti näkyvissä ja vesi melkein pinnassa. Oli puustokin kyllä toistasataa vuotta vanhaa, joten ikäkin jo alkoi painaa.
Hyvää juhannusta kaikille!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään