Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Turvesoiden ja turpeen-noston valumavesiä on tutkittu laajasti, mutta ei ilmeisesti turpeen-noston turvelaskeumia.
Turvepölylaskeuma ei ole valtakunnallinen kuten typpilaskeuma.
Turpeen nostotapa jyrsimällä vain on ollut väärä muutenkin. Miksi sitä ei nostettu kuutioksi puristettuina kappaleina kuivamaan turvesuolle. Jo pieni puristaminen vähentää 93% kosteudesta suurimman osan ja kuivattaminen suolla sitten lopulliseen käyttökosteuteen 50 %.
Turpeella on edessään loistava tulevaisuus, kaikki merkit viittaa siihen. Jo tulevana syksynä pää tulee vetävän käteen. Turveralli Virosta kiihtyy kiihtymistään. Muitakin varmoja merkkejä ehkä olis, mutten muista kaikkia.
Ja kirkastaahan se vedetkin. Luonnon oma puhdistin!
Mistähän husku on saanut päähänsä, että luonnon soilta tuleva vesi olisi kirkasta. Varmasti sieltä luontoväen ”luuloihin perustuvista tavoitteista ja ohjelmista”.
Kävin muutama viikko sitten ottamassa sieltä luonnon suolta vesinäytteen ja sen voi käydä katsomassa linkistä. Ihan on yhtä ruskeaa kuin ojitusalueilla.
Geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa Suomen talouteen, mutta myös huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuden tarpeeseen. Hallituksen 23.4.2025 pitämässä kehysriihen tiedotustilaisuudessa linjattiin, että turve ei ole enää vain osa päästökeskustelua, se on strateginen voimavara, jonka asema Suomen energiapaletissa on tunnustettu entistä vahvemmin.
Vasta hallitus linjasi turpeesta näin.
Liekö saatu tänä kesänä nostettua turvetta yhtään? On ollut koleaa ja märkää. Oulujärven eteläpuolen ja Siikajoen varren viljapellot paikoin pilalla sateiden vuoksi.
YLE-juttu Toholammilla ojitetusta kangasrämeestä. Jutun karttakuvassa näkyy erikoinen uudisojitusten keskittymä Oulun eteläpuolella. Sieltä voisi löytyä Kurjelle näytteenottokohteita: voisi ottaa näytteen vasta ojitetusta ja seurata miten veden laatu muuttuu. Tarkat koordinaatit voisi saada jutussa haastatellulta kartoittajalta.
Katsoin tuon yle:n jutun. Siinä tutkija kertoi kyllä hyvinkin selväsanaisesti kuinka ojitukset pilaavat vesistöjä. Jotenkin on ihan eri tulos kun kurjen tutkimukset. Ketähän uskoisi?
Minä olen tulkinnut Kurjen tutkimuksia niin että ojitusalueiden ravinnepäästöt (N, P) eivät ole merkittäviä. Olisin taipuvainen uskomaan tämän, tällä hetkellä ainakin.
Kiintoaineet ja veteen liuenneet humusaineet sen sijaan ovat merkittäviä, ja niiden suitsimiseksi pitää tehdä kaikki kustannustehokkaasti mahdollinen. Rahaakin työhön olisi todennäköisesti tarjolla, koska ennallistamisasetukselta halutaan tuloksia.
Rauta ja metallit kai ovat merkittäviä paikoitellen – esimerkiksi happamilla sulfaattimailla, joita löytyy ainakin maankohoamisrannikoilta. Oulun eteläpuolen uudisojituskeskittymä voisi osittain osua sellaiseen alueeseen, ja olisi siinäkin mielessä mielenkiintoinen seurantakohde.
Noin se on. Eliitin Kurki ja vk kertoi aikaisemmin että ojat on ravinnesieppareita. Tutkijat ei sitä taida vielä tietää. Mutteivät silti vastaa viesteihin, niitä hävettää ja ovat kateellisia.
Husse jälleen asian ytimessä! Ajanoloon tutkimukset havaitsevat varmasti aivan saman. eli sammaloituneet ojat ovat jopa hyvin tehokkaita ravinnesieppareita ja myös kiintoaineksen suodattajia.
Husse jälleen asian ytimessä! Ajanoloon tutkimukset havaitsevat varmasti aivan saman. eli sammaloituneet ojat ovat jopa hyvin tehokkaita ravinnesieppareita ja myös kiintoaineksen suodattajia.
Ne sammaloituneet ojat puhdistavat veden lähdevettä vastaavaksi. Kallen selkeytysaltaiden vesi on kristallin kirkasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään