Luonnonsoiden huuhtoumia kovilla sateilla pidättää luonnontilaisten purolaaksojen tulviminen. Samoin keväällä. Ennenvanhaan tammettiin puroja joiden varsilla oli niittyjä. Näin heinä kasvoi paremmin.
1970-luvuloilla joitain lampia ainakin laskettiin, kuulin ja huomasin. Kaivatin nuo laskuojat umpeen ja muutamassa vuodessa oli nähtävissä jopa omaan silmään merkittäviä elpymisiä.
Menetyspuolella täytyy mainita, että ainakin yksi lähde kuivui kun ojien perkaaja ei tajunnut miten lähellä se oli. Se oli 2000-luvun puolella. Yritettiin korjata, mutta ei ole lähteeseen vesi kunnolla palannut.
♥ Kerttu
(Himskatti sentään! Lähti jo kuudes viesti samana päivänä. Omavalvonta petti horistessa. 3 postausta/vrk olisi ollut hyvä raja.)
Tuossa aloituslinkin Itämeriosiossa ei mainittu typpilaskeumasta mitään, joten mennään sitten sillä. Etelä-Suomessa typpilaskeuma on 3,,,4 kg/ha ja nousussa. Itämerellä etelämpänä tietenkin paljon enemmän ehkä 10 kg/ha. Keski-Euroopassahan se voi olla 20 kg/ha. Metsistä siis Luken mukaan tulee Suomen sisävesiin vain 1,6 kg/ha typpipäästöjä yhteensä 8000 tn/v. Suurin osa metsien typpipäästöistä jää kyllä Suomen vesistöihin vesikasvien kasvuun. Suomen metsien typpikuorman vaikutus Itämereen tilaan lienee yhtä tyhjän kanssa eli on samaa hölmöyttä kuin paskalaki. Fosforipäästöt metsistä 560 tn/v taas ovat nekin niin pienet, että tuskin niistäkään Itämereen päätyy mitään, jäävät Suomen vesitöihin samoin.
Maatalous on eri juttu.
Tuo huvittava JK-jakso taisi olla takoitettu kevennykseksi.
Nimetön15.1.2023, 04:53
Joo, se tieto vielä puuttuu meiltä että kuinka paljon luonnontilaiselta suolta tulee ravinnepäästöjä ja humusaineiden päästöjä, että voisi verrata ojitettuihin.
Haluaisin todellakin päästä tutustumaan laitoksiin, missä tuo Suomen metsäviisaus asuu. ”Uusumin päälekkö tet lähittä” on kotiseutuni sanonta, jossa ihmetellään ilm. nuoria, jotka ovat lähteneet teille tuntemattomille. Asiaan. Eikö kenellekään, koskaan, milloinkaan, ikinä ole tullut mieleen tutkia tuommoista ”pikkujuttua”??? No, eipä hätää ,vai hätäkö se onkin? Ihmisillä on muisti. Näkö-, haju-, makumuisti. Puhumattakaan juurakkotulilla puhutuista jutuista. Tottakai tiedän ja tajuan, että tehometsätalous on katastrofi vesistöjen kannalta. Tiettyyn määrään asti se on siedettäväkin? Monien mielestä se oli vuonna 1980? Tuon vedin hatusta, sorry.
Nimetön15.1.2023, 05:45
Rukopiikki on tässä asiassa oikeassa (venäjäasioissa nolla 0). Puhuttiin vesityksistä. Padottiin oja (lapin mies ei tunne sanaa puro, se on oja) ja kevättulva levitti ravinteita jänkälle. Korte ja sara kasusit ja niitettiin lehmille ja ajokkaille. Elikkä luonnontilassa olevat purot, ojat miten vain, kuljettavat ravinteita. Kohtuus kerjätessäki on vanha sanonta. Liittyykhän asiaan…lapinlehmät olivat valkosia pieniä otuksia. Kesäaamusin veimä heidät metsään. He halusivat. Illalla haimme pois. Sieniaika oli ongelma. Lehmä tykkää sienistä. Niin minäkin jalostettuna tosin, poro. 🙂
Rukopiikin ajatuksessa on ajatusta: veden kulkua hidastavat toimet vähentävät tulvimista alajuoksulla. Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa siihen että vesi seisoisi niissä valuma-alueen osissa joissa on tarkoitus kasvattaa puuta eikä heinää.
Aiheeseen liittyvä uutinen jossa kehutaan tuhkalannoitusta ja jatkuvapeitteistä kasvatusta.
Luken uutinen on sikäli hauska, että siinä siis pidetään pahana sitä, että hyvin kasvava puusto kuivattaa suota. Kun siis suon pintakerros kuivuu syvemmälle kuin aiemmin, syntyy sekä hiilipäästöjä että ravinnepäästöjä vesiin, kun turve lahoaa.
Teknisesti ajatus on toki oikea, mutta moraalisesti hiukan arveluttava. Enää ei siis riitä se, että suota ei saisi ojittaa, vaan suolla ei saisi myöskään kasvaa puita, jotka, pahalainen sentään, juovat vettä?
Alan olla yhä enemmän samaa mieltä päivystävän dosentin kanssa siitä, että turve pitäisi vaarallisena aineena välittömästi kerätä pois kaikista soista ja viedä se Saksaan poltettavaksi, jotta meille ei tulisi täällä siitä päästöjä ja se korvaisi maan pinnan alla turvallisesti rauhassa uinuvat rusko- ja kivihiilet ja öllöttelevät öljyt.
Nimetön15.1.2023, 18:56
Luulemme olevamme jotakin suurta. Ja vitut! Kukaan ei muista minua siitä, että olisin supertehokas luonnonriistäjä. Ei vain. Minut muistetaan aivan jostakin muusta. Haluaisin, kun poikansa heittää mullat päälleni sanoo ”terveisiä sinne, ei paras, mutta pyrki siihen”.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.