Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 205)
  • kaapo123

    Peter Wohlleben kertoo veden virtauksista sateen jälkeen maassa kirjassa Luonnon Salainen Verkosto

    Visakallo

    Kovasti olen tykännyt käyttää niitä kusiaisen valtuuksia metsässä. Joka kerta kun painaa sahan kaasuliipaisinta, maailma muuttuu sillä paikalla vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Tomperi

    Mutta yks asia on armasti hyväksi luettava ojituksen ansioksi.  Se turvmoska mikä järviiin ja lampiin on ajautunut ja vajonnut pohjalle suattaa toimia hyvinnii hiilinieluna.  Täytyy sannoo että huulluuvelle ee löyvvy rjjaa jos yhteiskunnan varoin puita asetellaan ojjiin  päästöjen vähentämiseksi…. ei muuta kun tukkoon vaan saa paljon enemmän aikaseksi jos kustannuksii miettii…  ja se on osa maatalouspolitiikkaa mitä soista tutkitaanja miten sja kuinka tuilla ohjataan vaikkapa ojasta allikkoon….

     

    A.Jalkanen

    Voisiko kipsi pidättää ravinteita ja kiintoaineita myös turvemailla samaan tapaan kuin pelloilla?

    https://yle.fi/a/74-20013196

    KeMeRat

    Nopeasti omalla ajalla (alle 15 s.) Googlattuna kipsikäsittelyn tehokas vaikutusaika on 3-4 vuotta. Ei voida käyttää muualla kuin meren lähellä, koska vesistöihin syntyisi kerrostuneisuutta.

    Puuki

    Tuhkalannoitus johtaa samaan kuin kalkitseminen . Eli ravinteita sitoutuu mutta metsässä puun parempaan kasvuun.

    A.Jalkanen

    Ai niinpä olikin: kiitos KeMeRat, unohdin että kipsi ei sovi järvien läheisyyteen.

    Tuhka tietenkin ajanee saman asian ja vielä paremminkin, jos sitä vain on saatavilla, koska suolla voi olla kaliumista puutetta. Muistanko oikein, että kalkki on kalliimpaa kuin kipsi, mutta pelloille haluttaisiin mieluummin kalkkia, koska se ei alenna satoja niin kuin kipsi. Tuhkan hintaan en osaa verrata.

    Tomperi

    Taitaapi olla muuten niin että tuhkaa ei saa noin saisi noin vain pelloille levittää?

    Sitaatin sisällä oleva,

    Oulun ammattikorkeakoulu maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma, Agrologi

    Marja Himanka Opinnäytetyön nimi: Tuhkat maatalouskäytössä Oppimateriaalia ammattikorkeakouluihin

    Työn ohjaaja: Anu Hilli Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2021

    ”Tuhkan kalkitusvaikutus on hieman pienempi kuin kalkkikivijauheiden, mutta se sisältää tää myös kasveille tärkeitä ravinteita sekä hivenravinteita. Puhtaan puun tuhka saattaa sisältää myös haitallisia raskasmetalleja. Tuhkaerät on analysoitava ennen jatkokäsittelyä tai varastointia. Saman polttolaitoksen tuhkaerien alkuainepitoisuudet pysyvät samassa suuruusluokassa pienistä materiaalivaihteluista huolimatta”

    A.Jalkanen

    No niin. Laadin vastauksen Nostokoukulle ja se meni bittiavaruuteen. Uusi yritys. Elikkä tarkastelussa Metsä Groupin ja Terrafamen rikkipäästöt. Metsä Group päästelee ilmaan SO2, Terrafame veteen SO4, jotenka näitä on vaikea vertailla ellei osaa muuntaa lukuja alkuainerikiksi. Jos joku osaa niin voi tänne laskea.

    http://www.metsagroup.com/globalassets/metsa-group/documents/sustainability-reports/metsa-group-vastuullisuusraportti-2021.pdf

    Päästöraportit sivu 31 ja sivulta 45 alkaen.

    http://www.terrafame.fi/media/mediamateriaali/raportointi/kestavan-kehityksen-katsaukset/fin/terrafame_kestavan_kehityksen_katsaus_kesakuu-2022.pdf

    Päästöraportti sivu 25.

    PS. Miten saa kaksi linkkiä vastaukseen: poistaa editoitaessa osoitteen alkuosan http:// ja poistaa tekstistä linkkiominaisuuden (editointi-ikkunan ylävalikosta), en ole varma kumpi vai molemmat tarvitaan.

     

    Tomperi

    ”Metsä Group päästelee ilmaan SO2, Terrafame veteen SO4, jotenka näitä on vaikea vertailla ellei osaa muuntaa lukuja alkuainerikiksi. Jos joku osaa niin voi tänne laskea.”

    Vois olettaa että poikkitieellistä koulutusalaansa kehuvalta ois tuohon löytynyt  vastaus.

     

    Elämän perusasiat loistavat poissaolollaan… ko  koulutusalalla.  Jos on näin olen syystäkin huolissani.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 205)