Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä suoluontoa sitten jäisi lainkaan.
Kiintoaineeksi kutsutaan kai lähinnä epäorgaanista osiota siitä mitä ojien mukana tulee. Lisäksi tulee kiinteitä (paljaalla silmällä erotettavia) ja veteen liuenneita (ei silmällä erottuvia) humuspartikkeleita. Mönjä on varmaan näiden yhdistelmä? Ei ole ravinteetonta, ja voi sisältää myös metalli-ioneja kuten rautaa, joka osaltaan tummentaa vesiä.
Typen kuorma Itämereen: maatalousmaat 26000 + hoidetut ja hoitamattomat metsät ja suot 44600 eli kaikkiaan 70600 tn, josta metsätalouden osuus 7300 ts. 10 %. Miten metsätalouden osuus on laskettu, onko metsäalueelle tuleva typpilaskeuma vähennetty pois?
Aivot ovat nyt sen verran helteen pehmentämät että ei jaksa ajatella, pelkästään kysellä…
veteen liuenneita (ei silmällä erottuvia) humuspartikkeleita.
Näkyvät hajoavan noissa pullonäytteissä muutamassa kuukaudessa yhtä kirkkaaksi kuin hanavesi. Pullon pohjalta ei löydy hajoamistuotteita eikä väri ravistelemalla enää tule teen väriseksi.
Tarkennetaan vielä tuosta väristä, sillä jollain saattaa olla siitä pimeä käsitys, että jos tuosta lähijoesta saavin täyttää vedellä, hyvin pohjalle näkyy. Tai kosken rannalla aurigon paistaessa sopivasti takaa, niin vähän kirkkaampi sorapohja kyllä näkyy tarkasti.
Tuo on jännä havainto että humus hajoaa vedessä. Johtuuko tummuminen siis siitä että humuksen syöte on suurempi kuin hajotus? Jos hajotusta tapahtuu, vesistöt kirkastuvat jos syöte pienenee?
Typen kuorma Itämereen: maatalousmaat 26000 + hoidetut ja hoitamattomat metsät ja suot 44600 eli kaikkiaan 70600 tn, josta metsätalouden osuus 7300 ts. 10 %. Miten metsätalouden osuus on laskettu, onko metsäalueelle tuleva typpilaskeuma vähennetty pois?
Mikähän lie ollut motiivina tälle seminaarille, joka käsittelee vain Suomen metsätalouden (turvemaiden ojitus) 7300 tn/v kuormitusta Itämerelle.
Siitä metsätalouden osuus olisi 7,7 % (7300/94200).
Samat luvut alla olevassa linkissä. Mukana kalankasvastus ja teollisuus.
Fosforikuormituksen lisäpäästö luonnontilaisiin soihin nähden on muutamia grammoja hehtaarilta luonnontilaisiin soihin verrattuna eli merkityksetön.
Humuspäästöt ojitusalueilta ovat murto-osa kaikista humuspäästöistä vesistöihin ja ovat samaa luokkaa niin ojitetuilta kuin ojittamattomiltakin soilta.
Kiitos Kurki, tuo on se kokonaiskuva joka pitää huomioida. Turvemaiden kuorma kai sisältyy metsätalousmaihin 44600 tn? Silloin metsätalouden osuus typestä olisi noin 10 prosenttia. Mutta typpeä tulee ja typpeä menee ja metsän hoito ei muuta tilannetta luontaiseen typen kuormaan verrattuna. Jos näin voi tulkita.
Aiemmin jo mainitsinkin että ei ravinteet ole ongelma, vaan kiintoaineet ja orgaaninen hiili. Näissä pitää huomioida maatalous. Maankäytön syntitaakka on näissä suhteellisesti suurempi kuin ravinteiden osalta, joissa yhdyskunnat ovat myös tärkeitä ja luonnonhuuhtoumat.
Ja metaania. Taisi olla näin, että luonnon suot sitovat 4 Mtn hiilidioksidia vuodessa ja siitä hajoa 1 Mtn metaaniksi ja orgaaniseksi hiileksi.
Torronsuo on karu suo , sillä se kasvaa sadannasta. Purkaa vetensä Tammelan Pyhäjärveen, joka on vajaa 10m alempana. Sillä taitaa olla vain yksi purkuoja.
Tämähän ei muuta sitä että ojitusalueiden metsänhoitoa tulee muuttaa – peitteisen ja matalampien vedenpintojen suuntaan, parantaa vesiensuojelun rakenteita ja ennallistaa. Vielä on paljon tekemistä.
Metsäsertifiointi on saanut kritiikkiä että säännöt ovat lepsut eivätkä osoita että kaikki on kunnossa. Tämä on ymmärrrettävä prosessina eikä päämääränä eli jatkuvana parantamisena. Lisäksi viestinnän välineenä: tämä on tilanne ja näin metsiä todennetusti hoidetaan.
Tämähän ei muuta sitä että ojitusalueiden metsänhoitoa tulee muuttaa – peitteisen ja matalampien vedenpintojen suuntaan, parantaa vesiensuojelun rakenteita ja ennallistaa. Vielä on paljon tekemistä.
Tuossa JKn hypetyksessä on vain se ikuinen vika, että se onnistuu vain jonkin aikaa kuusella, joka vaatii ravinteikkaan suon ja vesitalous heikkenee. Mänty ja koivu ovat ojitusalueiden puut. Aukolla vesitaso nousee ja CO2-maapäästöt laskevat ja sitten uudistaen naveromätätyksellä maapohjan vesitaso laskee optimaaliselle tasolle uusille taimille. Kun päästään ensiharvennusikään matala mätästysoja vielä toimii sammaloituneena ja siitä eteenpäin kasvanut puusto pitää kesäisin vesitason kasvulle riittävän alhaalla.
Jk-ta tässä yhteydessä tietenkin voi käyttää. Jokainen saa tehdä mielensä mukaan. Minä tekisin ja ole tehnytkin oman näkemyksen mukaan.
Näkisin toimenpiteitä tarvittavan vain kiintoaineen hallitsemiseksi vanhojen ojien perkausessa ja vanhojen syntien kiintoaineiden kasaumien korjaaminen pois jokien ja purojen suistoilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään