Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tietenkin avot ja kaistaleet tulee olla käytössä jos tarvitaan mutta kuten todettu: jk voi käyttää siellä miss se toimii sen aikaa kuin se toimii. Nythän on havaintoja että turvemaat taimettuvat usein kustannustehokkaasti pelkällä muokkauksella, joskus jopa ilman sitä jos tehdään hakkuu kesällä. Tässä kohtaa tietämys lisääntyy kun kokemuksia alkaa kertyä: turvekankaita on tulossa uudistamisikään. Voisi kuvitella että jos avot taimettuvat hyvin, myös jk monesti mahdollinen.
Miksi vedenpinnan nousu on haitta jk:ssa mutta etu avohakkuulla? Se on selvä että vesipinnan hallinta on avainkysymys, mutta onnistuu myös padoilla. Myös puuston määrän ja laadun säätelyllä, väittävät suometsätieteilijät.
Ojien perkaamista pitäisi välttää.
Miksi orgaanisen hiilen kulkua vesistöön ei tarvitse rajoittaa?
Ei tarvitse rajoittaa, koska Kurjen mielestä ei ole mitään syytä miksi pitäisi! Sitä se nyt on ollut viimeiset 30 sivua! Ei ehjässä ole korjaamista! Mutta hyvä että yhteisymmärrys!
Orgaaninen hiili, mg L = Ojitus-% + Vuosi + Lämpösumma + Suo-%.
Lähde: MetsäVesi 2020 -raportti s. 26. Samalla sivulla myös typen ja fosforin yhtälöt ja niissä selittäjät ovat samat. Eli mitä enemmän valuma-alueella on suota ja mitä enemmän siitä on ojitettua, sitä suuremmat päästöt. Suurimmat osuudet molemmissa ovat Pohjanmaan rannikkoalueella, mistä johtuu että Perämeren osalta metsätalouden kuormitus on suhteellisen suuri, mutta myös maatalouden.
Mika Niemisen mukaan vesistöpäästöihin vaikuttavat ojitus, avohakkuut ja kunnostusojitukset. Nyt jos suovaltaisilla valuma-alueilla nostetaan vedenpinnan tasoa, tehdään enemmän peitteistä metsänkasvatusta, vältetään avohakkuuta ja kunnostusojituksia, voidaan olettaa että valuma-alueen veden laatu paranee.
Jaksollisessa hallitaan ja tarkkaillaan päivittäin! Ei lurahtele ohi yhtään mitään! Kaikki mo:t säätää virtausnopeudet ja muut assiit! Laskeutusaltaiden puhdistukset säännöllisesti, perusjuttua! Ja lopusta murasta vk muotoilee lintukosteikkoja!
Ei se mätästyskään auta jos vuosien välillä on suuret vaihtelut. Tarkka säätö on mahdotonta ellei ole patoja mitä säätää.
Naveromätästys (ojat 50 cm ja 12…15 m välein) nyt ainakin rajoittaa vesitason nousun ihan pintaan, jota jk leveilä ja matalilla ojaväleillä ei tee. Kyllä liika märkyys on kasvulle myrkkyä.
Miksi orgaanisen hiilen kulkua vesistöön ei tarvitse rajoittaa?
Ei kai sitä erillisenä kiintoaineen rajoitustoimista voi tehdä. Sehän on niin sitoutuneena veteen eikä lähde pois kuin hajoamalla ajan kanssa, vaikka kiintoainetta ei enää liikuisi ollenkaan. Veilaitoksilla puhdistvat humusta, mutta ei kai nyt sellaiseen kannata lähteä.
Husku näkyy elävän omassa intuitiivisessä ajatusmaailmassaan.
On jk-alueellakin yleensä olemassa myös vanhat ojat, ettei siellä ihan pelkän puuston varassa olla. Mutta toimenpiteet ovat hyvin tapauskohtaiset: kasvupaikka, puulaji ja sijainti Suomessa vaikuttavat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään