Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Niin se 165R vain on. Alle 5%:n osuus saastuttaa paitsi vedet, vääristää tukkikaupan, sotkee kuitupuumarkkinat, ajaa metsäteollisuuden pois maasta, ajaa koneyrittäjät ahdinkoon, tuhoaa monimuotoisuuden, rappioittaa metsät ja mikä huolestuttavinta, ajaa harjoittajansa konkurssiin. Vastustajien loputon tykitys jk-kasvattajien aivopieruista on siis täysin ansaittua kritiikkiä. Ahkerimmat vastustajat taistelevat 5-10 kommentin päivävauhtia menetelmää vastaan. Heille Pro-Metsä mitalit. Törkeimmältä tuntuu valtion suhtautuminen asiaan. Valtiohan on ottanut tavoitteeksee nostaa jk-menetelmän käyttöön 25 %:lla metsistään.
On jk-alueellakin yleensä olemassa myös vanhat ojat, ettei siellä ihan pelkän puuston varassa olla.
Eikö ne tukita nykyään, kun jk-hon siirrytään. En tosin tiedä, kun en harrasta sitä.
Nuo kuivat matalan turvekerroksen tapaukset alle 1,0 m myös turvepellot voi tehdä niin, että kaivurilla hautaa turpeen pohjavesipinna alapuolelle pohjamaata 25..30 cm pintaan, jolloin ei tule CO2- maapäästöjä ja metaanipäästötkin loppuu. Samalla tulee entistettyä soistumisen aiheuttamaa metsäkatoa takaisin kivennäismaametsiksi.
20 ha suo-oja päättyy rinteeseen josta leviää somerikko pitkin 600m ja 15 m alemmas pellonreuna ojaan ennen järveä . Siellä vesi näyttä kirkkaalle , saattaisko siinä olla edelleen ravinteet mukana vaikka humusta ei näy. Ammulla verkoilla ihmeekseni huomasin, että pohja näkyy 4-5 metrinsyvyyteen. Toinen mainio muutos, siika on palannut ja verkossa oli myös lohi, isoja ahvenia ja kilon hauki. Laskuvesiä ojista on tutkittu ja lietehajut ovat lopetettu niin olisko nuo kaikki yhdessä vaikuttaneet viidessä vuodessa pohjan näkyvyyteenkin. Hyvä kuitenkin kun kaatuu eteenpäin.
Laskuvesiä ojista on tutkittu ja lietehajut ovat lopetettu
Onko tutkittu vai tukittu? Mitkä lietehajut? Maataloudenko?
Nyt on mielenkiintoinen tapaus. Kerro enemmän. Aika iso suo. Kasvaako metsää miten? Ojaväli ja turpeen paksuus?
Mistä järvestä on kysymys. Löytyy Paikkatietoikkunasta järven nimellä. Voisi olla hyvä esimerkki toimenpiteistä, jos niitä on tehty, jotka vähentää kiintoaineen kulkeutumista. Ota pulloon vesinäyte ja lähetä lukijoiden kuviin.
Kehvelille tiedoksi että ei jk lisää metaanin päästöä, koska juurille jätetään aina vähintään 30 sentin kuiva ja hapekas kerros. Metaania voi tulla pieniä määriä ojista jos niissä on vapaata vesipintaa.
Mistä Kurki saanut päähänsä että jk:ssa tukitaan ojia? Sitähän tehdään ennallistettaessa joka on aivan eri asia.
Koetetaan pitää katse pallossa, joka on kiintoaine ja humus. Niiden lähtöä liikkeelle veden mukaan kannattaa yrittää estää ja siepata niitä ennen kuin pääsevät vesistöön. Mm. veden kulun hidastaminen auttaa.
Mistä Kurki saanut päähänsä että jk:ssa tukitaan ojia?
Oli vain heitto.
Mm. veden kulun hidastaminen auttaa.
Humusta hajoitetaan vedenpuhdistamoilla otsonilla. Samoin toiminee jokien koskipaikat humus hapettuu ja näkyy noissa pulloissa väri puolittuneen jo 2 kk:ssa. Tosin ovat olleet korkki kiinni ikkunalla.
Annamari Lauren ja Erkki Tomppo vastaa Yrjö Norokorven JK-ylistykseen ja humusta puhdistavana.
Tässä Erkki Tomppo ojitusten maapäästöistä.
Luotettavuusarviot eivät ota huomioon harhaa, joka aiheutuu siitä, että mallien sovitusaineisto ei edusta koko ojitetun suoalan päästöjen vaihtelua. Malli on herkkä lämpötilan muutoksille, mutta ei ota huomioon esimerkiksi vedenpinnan korkeuden vaihtelua.
Ruotsissa ojitettujen soiden maaperän hiilipäästöt lasketaan mittauksiin perustuvilla päästökertoimilla. Päästöt vaihtelevat siis vain, jos pinta-ala vaihtelee.
Ihmisillä on nyt se kumma käsitys, että vesiämme pilaa vain tai pääosin metsätalous. Mistähän johtuu? Kommentti Tompon ja Laurénin mielipiteeseen:
”Vaikka metsätaloudessa on syytä parantaa vesiensuojelutoimia, niillä voidaan saada aikaan vain tietty määrä parannusta. Luonnontilaisten soiden valumia tai luonnonhuuhtoumia ei metsätalouden toimin estetä.
Kts. kuva 7c s. 32, Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020. MetsäVesi-hankkeen loppuraportti.
Nähdään että mitä etelämpänä ollaan (lämpösumma suurempi), sitä suurempi on orgaanisen hiilen kuormitus valumavesissä. Nähdään myös että luonnonhuuhtouman osuus on erittäin suuri, siis kaikki 0:n ja vihreiden arvojen välinen alue.
Typen osalta laskeuman osuus on suuri ja metsä pidättää typpeä kasvuunsa. Fosforin ja typen vesistöpäästöjen osalta luonnonhuuhtoumat, yhdyskunnat ja maatalous ovat tärkeämpiä kuin metsätalous. Näistä muodostuu vesienhoidon kokonaisuus jota tulisi tarkastella, ei vain metsätalouden osuutta siinä.”
Ei kai nyt sentään. Kyllähän maatalous ja yhteiskunnan jätevedet ovat varmaan merkittävin rehevöittäjä. Metsätalouden ongelma on myös omat päästöt etenkin humuksen pääsy vesistöön.
Katsele Mm linkin piirakkakuviot, niin ei tarvitse sanoa ”varmaan” vaan tiedät.
Metsätalouden osuus ihmistoiminnan typpikuormasta vesiin on 12 % ja fosforista 14 % (MetsäVesi 2020 -raportti, tiivistelmä). Metsätalouden suurimmat ongelmat ovat KIINTOAINE ja HUMUS. Näistäkin metsätalouden osuus on vain osa: humusta tulee hyvin paljon luonnonhuuhtoumasta (Kts. MetsäVesi 2020 -raportti, kuva 7c s. 32) ja kiintoainetta myös maatalousmailta.
Onko tämä nyt selvää kaikille? Olette paremmin informoidut kuin 99 prosenttia Suomen kansasta jos muistatte edes nämä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään