Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Väkilannoitteiden hinnannousu ja 80 % karjatalouden lietelevityksen loppu on vahva kirkastin sisävesiin joiden valumat tulee pelto-ojista tai suoraan rantaan – ” Järveen” !
Kuormituksen vähentämisen vaikutus alkaa näkymään jo 30 v kuluttua! Tai muutama vuosikymmen myöhemmin! Ei siis kiireitä, pohjissa on jo valmiina matskua!
Lietettä sijoitetaan kasvukauden aikana edelleenkin peltoon, mutta vain viljelykasvin tarvitsema ravinnemäärä. On suojakaistat ja viltot levityskielto-alueet. Siitä on oltava tarkat muistiinpanot. Tilojen lopettaminen vaikuttanut paljon asiaan.
Tuon olen jo monta kertaa ottanut esille, miksi metsätalous, vesistökuormitus, avohakkuut, 0jitus on syyllinen vähän kaikkeeen, vaikka tutkimustulokset eivät niitä vahvista. Otetaan esille ojitusten vesistökuormitus ja vain siitä puhutaan eikä suhteuteta sitä kokonaispäästöihin, joista ne on murto-osa.
Erkki Tomppo ja Annamari Lauren eivät näy kuuluvan siihen joukkoon.
Missähän niitä lietelannan suojakaistoja on? Tässä Pääsiäisenä muutamana alkoi lumet huveta uhkaavasti ja kelirikko lähestyä. Sadan lehmän navetan isännälle tuli kiire, en tiedä pelkäsikö kelien loppuvan vai oliko lietealtaat täynnä. Kuitenkin alkoi mahdoton lieteralli lumensohjoisille pelloille. Ei näkynyt paljon suojakaistoja jäävän, ei edes peltojen läpi virtaavan puron varteen. Koko kyläkunta haisi koko Pääsiäisen vahvasti Keskustalle. Tai oli se sen verran äveriäs isäntä, että saattoi haju olla Kokoomuksenkin.
Tuo pitää aivan paikkansa Mm että vesistöpäästöjen laskelmat ovat hiililaskelmien tapaan epävarmoja. Paljon mittauksia kuitenkin taustalla.
Yleismedian pitäisi vähän ryhdistäytyä eli ottaa selvää asioista laajemmin. Aivan suoraa arvostelua toimittajat eivät suvaitse, vaan asia pitää ilmaista vähän kiertäen.
Hyviä pohdintoja. Harri Vasander kertoo Suomen Luonnon artikkelissa, että 80 prosenttia karun rahkasuon sammalen kasvusta voi hajota. Kuinka paljon kiloja syntyy per hehtaari? Siihen verrattuna 100 – 150 kiloa ei tunnu suurelta luvulta. On 10 – 15 grammaa per neliö.
Joka tapauksesa suon hiilipäästöjen potentiaali on suuri ilman ojitustakin. Kangasmailta ja turvekankailta (?) karikkeen hiiltä pääsee vähemmän vesistöön. Pitäisi tietää kuinka paljon hiili voi liikkuua sivusuunnassa ja kuinka paljon sitä pääsee pohjaveteen saakka.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään