Metsätalouden vesistövaikutukset

MetsäVesi-hankkeessa käytettiin erityyppisten alueiden ominaiskuormituksia maastomittauksista. En usko että olisi laskettu turpeen hajotukselle 80 prosentin päästöä. Tuo 80 % on ehkä ennemminkin maksimi, joka voi olla mahdollinen mutta ei tyypillinen luku luonnonsoilla.

Kommentti Tompon & Laurénin mielipiteeseen HS.

On uutisoitu vesien tummumisen kiihtyneen. En ole löytänyt tietoa siitä, onko humuksen määrän lisäys ja hajotus ollut aiemmin tasapainossa ja milloin. Osa varsinkin pienemmistä lammista on kuitenkin luontaisesti humuspitoisia. Ne ovat tummuneet, kun valuma-alue on soistunut.

Jotta vesiensuojelutoimien vaikuttavuus ja kustannustehokkuus voidaan arvioida oikein, pitää ensin tietää maankäytön luonnonkuorman päälle aiheuttama lisäys. Vain tuohon lisäiseen osuuteen pystytään elinkeinon omin toimin vaikuttamaan. Uutisointi tekee metsätaloudesta nyt kokoaan suuremman tekijän. Tuntuu että suuren yleisön mielissä metsätalous on ainut vesistökuormittaja ja muita ei ole olemassakaan.

Siitä olen samaa mieltä, että vesiensuojelutoimia olisi pitänyt tehdä maankäytön puolella paljon enemmän ja paljon aikaisemmin. Maa- ja metsätalouden käytännön neuvonnassa näihin ei ole kiinnitty tarpeeksi huomiota. Tämä voi osin johtua alan tutkimustiedon puuttumisesta, mutta nyt tietoa alkaa olla tarpeeksi.

Pelloilla auttavat esimerkiksi kipsikäsittelyt, suojakaistat ja kosteikot ennen vesistöjä. Metsätaloudessa ovat myös tehokkaita käsittelemättä jätettävät vesistöjen suoja-alueet. Metsäojitusalueiden orgaanisen aineksen ja kiintoaineen kuorma on ongelma, jota pitää pyrkiä kaikin keinoin pienentämään, ja samalla vähenee ravinteiden ja metallien kulkeutuminen. Jatkuva kasvatus voi auttaa tässä osaltaan, mutta ei ole aina viisasta, ei edes turvemailla. Suuri osa karummista soista on männyn kasvualuetta eikä sen uudistuminen varjoon välttämättä onnistu, ei myöskään koivun rehevämmillä soilla.

Metsien kasvun lisääntymiseen on ojituksen lisäksi muita selittäjiä: ainakin metsien ikärakenteen nuortuminen, metsien tihentyminen, ilmastonmuutos, typpilaskeuma, maanmuokkaus ja jalostettu siemen.

AP:

Valtaosa Suomen järvistä oli hyvässä kunnossa tuhansia vuosia niin kauan, kun ne olivat luonnontilaisia. mikä kertoo luonnon valumien tasapainosta. Jotkin suolammet ovat luontaisesti humuspitoisia. Sen sijaan se massamittainen vesien tummuminen joka on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja valitettavasti jatkuu edelleen, johtuu suurimmaksi osaksi metsätaloudesta. Sitä asiaa ei pidä hämärtää sillä, että muualtakin tulee muunlaisia laskeumia ja luonnonkuormia. Sellainen vain vaikeuttaa asian saattamista kuntoon, laskuvesien suodattamista kosteikoissa ja soiden vesittämistä.

Toki nuo mainitsemasi tekijätkin ovat vaikuttaneet professorien mainitsemaan Suomen metsien vuosittaiseen kokonaiskasvuun, mutta vain murto-osalla siitä, mitä ojittamalla saatu uusi metsäpinta-ala on vaikuttanut.

*

AP:n kanssa jk-mielipiteessä vääntöä siitä tarvitseeko luonnonhuuhtoumaa vesistöpäästöissä huomioida. Varsinkin jos aletaan väläytellä aiheuttaja maksaa -veroja ja maksuja, olisi todella tärkeää tietää kuka on aiheuttaja. Jos se osoittautuisi olevan ilmastonmuutos tai metsätalous, kaikki olemme kuitenkin syyllisiä kuluttajina.

Kiintoainekuormitus s. 19. https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/12/VT1606_vedos4-1.pdf

Apu-lehti 13.1.2022.

– Aikaisemmin vesistöjen tummumisen syynä on pidetty lähes pelkästään ilmastonmuutosta ja happaman laskeuman vähenemistä, muistuttaa Nieminen. Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan metsien puumäärän kasvulla ja metsien kuusettumisella on kuitenkin merkittävämpi rooli.

– Ne lisäävät Ruotsissa hiljattain tarkistetun väitöskirjan mukaan metsien orgaanisen aineen määrää, esimerkiksi neulas- ja juuristokariketta, mikä taas lisää humuksen huuhtoutumista vesistöihin.

Niemisen mukaan ilmaston lämpeneminen ei todennäköisesti ole tummumisen pääsyy, sillä tummuminen on hidastunut viidentoista viime vuoden aikana, kun taas ilmastonmuutos on kiihtynyt.

– Vesistöt ovat muuttuneet myös niillä alueilla, joilla ilmasto on lämmennyt vain hyvin vähän, Nieminen kertoo.

Teollisuuden, asutuksen ja energiantuotannon rikkipäästöjen vähentymisen ansiosta happosateet ovat vähentyneet, mutta sekään ei ole riittävä selitys, sillä vedet ovat tummuneet myös vähäisempien happosateiden alueella Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa.

Tutkijan syyttävä sormi osoittaakin metsätaloutta.

– Vuonna 2016 norjalainen tutkimusryhmä esitti, että tummuminen olisi yhteydessä metsiin. Metsien puumäärä on kasvanut nopeasti, ja metsät ovat kuusettuneet voimakkaasti. Teoria on sittemmin saanut tukea Ruotsista ja Suomesta.

Nieminen esittää tummumisen ehkäisykeinoksi suuria muutoksia metsätalouden käytäntöihin.

– Lehtipuuvaltaisista metsistä huuhtoutuu selvästi vähemmän orgaanista ainetta kuin yksilajisista havupuumetsistä. Niinpä lehtipuiden lisääminen ja kulotuksen palauttaminen metsien hoitoon todennäköisesti vähentäisi huuhtoutumista.

Ruotsalaisissa suosituksissa on toivottu myös ojitettujen soiden ennallistamista ja tulvatasankojen palauttamista, jotta orgaaninen aines voisi hajota ja laskeutua, ennen kuin vedet purkautuvat isompiin järviin ja jokiin.

– Itse pidän myös ojituksissa aikanaan syvennettyjen ja suoristettujen suopurojen ennallistamista hyvin tärkeänä, Nieminen toteaa.

– Suomi on maailman ojitetuin maa, joten meillä järvien ja virtavesien tummumista on lisännyt myös ojituksen kiihdyttämä turpeen hajoaminen. Ojitetuilla soilla orgaanisen aineen pitoisuudet valumavesissä ovat ainakin 25–30 prosenttia suurempia kuin luonnontilaisilla soilla, Nieminen sanoo.

Hän jatkaa, että ojitus on tummentanut vesiä myös siksi, että se on luonut suoria virtausreittejä järviin, jolloin vedet eivät enää suodatu matkalla. Erityisen selvästi se nähdään Perämeren valuma-alueella. Se on Suomen ojitetuimpia.

– Siellä ojituksilla on selvä yhteys typpi- ja hiilikuorman kasvuun Perämereen virtaavissa jokivesissä. Iso ongelma myös on, että ojien turve syöpyy ja kulkeutuu vesistöihin sitä herkemmin, mitä maatuneempaa se on.

http://www.apu.fi/artikkelit/metsanhoito-syy-suomen-vesien-tummumiseen-ratkaisukin-metsassa