Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
AJ: Emeritusprofessori Harri Vasander Torronsuolla: ””Jos sammal kasvaa 11 milliä ylöspäin, se tuottaa millin turvetta, sillä suurin osa sammalesta hajoaa. Turpeen synnyn hyötysuhde meneekin karuilla soilla niin, että turvetta syntyy alle 20 prosenttia ja yli 80 prosenttia sammalesta hajoaa.”
Luonnonhuuhtoumaan orgaanista hiiltä siis.
Luonnon soilta tulee paljon humuspäästöjä.
Tämä selittänee paljon ” Vesitalous 1/2016″ Leena Finerin kirjoituksen kuvan 2 sivulla 29 TOC-kokonaispäästökuormituksia metsätalouden ja luonnontilaisten valuma-alueiden osalta.
Metsätalousalueet tuottavat vähemmän vesiä ruskistavia TOC-päästöjä.
Vesitalous-artikkelissa (2016) olennaista on että näkee koealojen todelliset kuormitusmittaukset eikä vain mallilaskelmaa jotka on niistä jalostettu. Malli on vain yhtä hyvä kuin takana oleva aineisto. Havainnot eivät yleensä kata kaikkea vaihtelua luonnossa. MetsäVesi-koealojen välillä oli paljon vaihtelua ja ojittamattomien ja ojitettujen ero ei ollut suuri.
Uskoisin ojituslisän osalta loppuraporttia (2020) jossa on kuva typen, fosforin ja hiilen osalta. Sekin jo suututti yhden nimimerkin (AP) Hesarissa: suuresta luonnonhuuhtoumasta ei saisi puhua, kun se estää metsätalouden vesiensuojelun edistymisen.
Tänään joku kirjoitti samassa lehdessä että maatalouden kipsikäsittelyt ja suojakaistat ovat vapaaehtoisia mutta tulisi tehdä pakollisiksi. Olen kuvitellut että maatalouden ympäristötuki edellyttää niitä.
Vesiasioiden kokonaiskuva on välttämätöntä nähdä, jotta voidaan valita kustannustehokkaimmat toimet. Maataloustuista ja verotuloista hyötyvinä kansalaisina ja kuluttajina olemme kaikki päästöihin osallisia. Niissä pitää pyrkiä jatkuvaan parantamiseen tiedon ja kansainvälisen yhteistyön avulla. (Meni taas vähän saarnauksen puolelle, sori siitä.) En usko että metsätalouden päästöjen tai muiden ympäristövaikutusten vähättely on hyödyllinen tie, vaan haittojen tunnistaminen ja estäminen siltä osin kuin on kohtuullisin kustannuksin tehtävissä. Niin kuin esim. metsäsertifioinnissa tehdään.
Sinänsä ansiokkaassa kirjoituksessa keskitytään maatalouteen, mikä onkin lannotteineen kiistatta yksi osapuoli vesien pilaamisessa. Toinen, tyypillinen vesienpilaaja on ollut turvetuotanto. Se on tavan takaa nostettu tikun nokkaan, aiheesta.
Se suurin jätetään Suomessa rauhaan, koska metsätaloutta ei ole ollut tapana arvostella ja kyseenalaistaa. Silti Suomen metsäojitukset on merkillinen erityispiirre kansainvälisestä näkökulmasta, eikä Suomessa ole ollut rohkeutta tunnustaa, että virallinen, korkein, alan oppi ja käytäntö, kohtelee vesistöjämme hulevesiviemäreinä, on tehnyt niin jo yli 60-vuotta ja käytäntö jatkuu.
Tätä kommenttia ei hyväksytty: ”Jotta voidaan valita oikeat toimenpiteet, pitää ymmärtää kokonaisuus. Kts. ajantasaista tietoa ymparisto.fi-sivustolta artikkelista: Ravinteiden kuormitus Itämereen. Piirakkakuvioista nähdään, että metsätalous on merkittävä ravinnekuormittaja ja on myös orgaanisen hiilen kuormittaja Perämerellä, jossa ojitettujen soiden osuus pinta-alasta on suuri. Kaikkialla maatalous on kuitenkin tärkein ravinnekuomittaja. Typen osalta merkittävä myös yhdyskunnat.”
Tämä hyväksyttiin: ”Kts. MetsäVesi-hankkeen loppuraportti vuodelta 2020. Aika selkeästi näkyy että luonnonhuuhtoumat ovat merkittävin erä orgaanisen hiilen kuormituksesta. Vaikka käytännössä haasteellista, ihmistoiminnan ”lisäistä” osuutta kannattaisi pyrkiä pienentämään maa- ja metsätalouden turvemaiden käsittelyssä. Esimerkiksi maksamalla maataloustukea myös suojakaistoille ja kosteikoille.”
Vesistöjen sisäinen kuormitus on särkikalan lisääntymisen myötä kasvanut niin että vedet tummenee ja rehevöityy vaikka sinne ei enää mitään lisää tulisikaan. Kalat tonkii pohjaa ja muta ja humus liikkuu vesissä.
Ennen kalastettiin Suomen kaikilla sisävesillä kesät talvet ja kaikki kalat kelpasi. Nyt ei kalasta kukaan, mutta joudutaan kuitenkin kalastamalla vähentämään roskakalojen kuomitusta sisävesien kunnostamiseksi.
AJ:ltä joudun kysymään näistä metsätalouden päästöistä.
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.
Miten pitäisi ymmärtää typpipäästö 7300 tn/v metsätaloudesta? Onko se ojitusalueiden päästö soiden 5 milj.ha ojituslaueelta, joka on sitten mukana tuossa 44600 tonnin kokonaispäästöissa metsiltä ja muita luonnon soilta?Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.
Mitä minä olen tarkkaillut niin metsissä tehtävät vesiensuojelutoimet ovat yhtä tyhjän kanssa. Kaikki rahoitus pitäisi ohjata särkikalan pyyntiin jos vesiä halutaan parantaa.
Mitä enemmän näitä lukuja kahlaa, sitä enemmän sekaisin menee. Kuitenkin tuo on selvä että 7300/44600 on 16 %. 44600 on metsistä ja soilta tuleva kokonaiskuormitus ja metsätalouden osuus on tuo 7300 tn. Metsissä ja soissa ovat mukana luonnontilaiset alueet, mutta ei kai vesistöihin suoraan tulevaa osuutta.
Samaa mieltä rukopiikki. Metsien uudistus ojitus pitäisi kieltää mikäli ei rakenneta kunnon lasketus altaita tai pintavalutuskenttiä. Samalla pitäisi sitoutua niiden kunnossa pitämiseen tai yhteiskunta huoltaa ne metsänomistajan piikkiin.
Tässä MetsäVesi-selvityksessä 2020 ei puhuta soiden päästöistä mitään, vaan valuma-alueilta, joissa on erimäärä soita, tulevien vesien kuormituksesta, jossa tietenkin ojitusten päästötkin mukana, mutta nämä metsätalouden päästöt katsotaan lisäpäästöiksi.
Suoseuran taulukossa on ojittamattomien ja ojitettujen soiden tutkittuja päästöjä. Ne eivät ole mitään soiden lisäpäästöjä, vaan mitattuja suo päästöjä.
Ymmärtäisin, että lisäpäästö takoittaa jonkin taustapäästön ylittämistä.
Onko Suoseuran taulukossa oleva Niemisen typpitukimus, joka antaa ojitetuilta soilta pästöiksi 15 000 ,,,21 000 tn/v, jota nyt on alennettu 7300 tonniin ja päästö per hehtaari olisi 1,46 kg/ha/v, jokin lisäpäästö? Eikö tuo ole lähellä luonnon soiden päästöjä eli taustapäästöjä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään