Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
No joo valoisat tuoreet kankaat, jossa kaikki puulajit viihtyvät, eivät ole liian reheviä ja maapeite on varpuja, mustiikaa, seinäsammalta on tietenkin parasta metsää isoine puineen. Rehevämpi paikka vaatii enemmän kosteutta eivätkä ole kovin laaja alaisia. Toinen harvennus tuoreilla kankailla tuo mustikan marjat metsään.
Noinhan se Anneli nykyään on kun jokaisesta toimesta pitää yhteiskunnan (veronmaksajien) maksaa tukia ja korvauksia. Joissain kohdin tämä yhteiskunta vaan kieltää jonkun toimen eikä korvausta edes harkita. Miksi maataloudessa vesistöjen suojelusta pitäisi maksaa ?
Kai se on vaan tuet maksettava jos viljely loppuu ilman tukia ja joudutaan siirtymään tuontiruokaan. Jos mennään tuolle linjalle että kielletään kaikki ympäristön turmeleminen, niin tulilinjalle osuu myös metsätalous. Vaikuttaa esimerkiksi siltä että hakkuu aiheuttaa kertaluonteisen hiilipäästön vesiin ja kunnostusojitus kiintoainepäästön.
”Hakkuun aiheuttama DOC-kuormitus kuusivaltaisilla rehevillä soilla Etelä-Suomessa oli 400–500 kiloa hakkuuhehtaaria kohden kolmen ensimmäisen vuoden aikana hakkuun jälkeen (3–4 –kertainen hakkaamattomaan verrattuna), ja myös karuilta soilta vastaava kuormituslisäys oli 150–250 kiloa (Nieminen ym. julkaisematon).”
Eihän viljely lopu sen takia että me jättäisimme jotkut vesistöjen suojelutoimet maksamatta. Nuo tuet eivät kuitenkaan määritä koko maanviljelyn kannattavuutta. Ne ovat vain jäänne menetetystä viljelyalasta jossa heitä kohdellaan toisin. Sama koskee metsänomistajia jossa suojakaistat levenee mutta ei heille makseta ansionmenetystä niistä.
Metsuri Motokuskinkin olisi vaivatonta vetää sakokaivostaan putki viereiseen puroon. Jäisi tyhjennykset harvempaan ja rahaa säästyisi. Jos tämä kielletään, eikö yhteiskunnan pitäisi kustantaa hänelle puhdistamo? Samoin kaikille mökkiläisille kuuluisan ”paskalain” edellyttämät rakenteet.
Mm:lle. Kun maataloustukea kuitenkin maksetaan, sen avulla voidaan samalla ohjata kestäviin viljelykäytäntöihin. Eli viljelijöiden tarvitsemaa tukipottia kohdistetaan niin että se tuottaa halutut hyödyt: ekosysteemipalvelut ja ruuan.
Tämä kommentti lähinnä Kurjelle. Itse tulkitsen MetsäVesi-tuloksia ja ympäristö-portaalin rehevöitymisen aiheuttajien suhteellisia osuuksia koskevia tuloksia niin, että metsätalouden tilanne on parempi kuin mitä yleinen mielipide tietää. Jos metsäalan vesiensuojelun ajantasaiset ohjeet saadaan kattavasti käytäntöön ja lisäksi paksuturpeisille ojitetuille soille lisää jatkuvapeitteistä kasvatusta ja tuhkaa, juuri muuta ei tarvita. Näillä hoitunee vesiensuojelu metsätalouden osalta – siis tämänhetkisen tiedon mukaan. Ainakaan laajamittaisiin ennallistamisiin ei vaikuttaisi olevan tarvetta, mutta siihen saadaan asiantuntevampi kanta asiaa pohtivalta työryhmältä. Ennemminkin pienialaisia täsmäkosteikkoja ja pintavalutuskenttiä suurille valuma-alueille.
Ettei asiat olisi liian selkeitä, Tomppo & Laurén HS.fi:ssä: ””Viime vuosien vesien tummuminen liittyy maailmanlaajuiseen tummumisilmiöön, jota aiheuttavat rikkilaskeuman pienentyminen ja ilmastonmuutos. Vaikka kenttäkokeissa poimintahakatun metsän maaveden hiilipitoisuus on ollut hieman pienempi kuin avohakkuussa, on vaikea nähdä jatkuvaa kasvatusta vesistöt pelastavana ihmelääkkeenä.”
Miksi näin? Vaikka ojitusalueilta ei tule rahkasammaleen kasvussaan tuottamaa humuspäästöä, sieltä tulee turpeen hajoamisen humuspäästö. Tätä osiota saadaan hiukan pienennettyä jatkuvan kasvatuksen korkeamman vesipinnan avulla, jos säätö onnistuu. Jos ei onnistu, voi tulla ongelmia liian märkyyden kanssa; jaksollisessa mallissa puolestaan liian kuivuuden kanssa. Kunnostusojituksia tarvitaan vähemmän, joten vesistöön tulee vähemmän kiintoaineita. Kannanotto voi kuitenkin liittyä siihen, että metsätalouden osuus kaikesta vesistökuormituksesta on suhteellisen pieni? Vaikka se saataisiin nollaksi, vesistöt olisivat silti kuormituksen kohteena muista lähteistä.
Muistan, kun aikoinaan jeesusteltiin ja laskettiin kuinka paljon ns. ”Metsälain” kymppipykälän takia menetetään hakkuumahdollisuuksia ja kuutioita. Sen pykälän aiheuttamat menetykset ovat tasan 0 mottia, koska noilla kohteilla ei ole hakkuuoikeutta ollutkaan. Jos laki kieltää lietelannan levittämisen puroon ja sen lähiympäristöön, mitä korvattavaa siinä on? Samalla lokiigalla valtion pitäisi korvata viinaanmenevälle taksikuskille juopumisen takia ajamatta jääneet kyydit, koska laki kieltää juovuksissa ajon.
Pähkinänkuoressa näin. Suomalainen isäntämies näkee omana työnä tehdyn järven kuivattamisen tai kanahaukan ampumisen ympäristön hoitona ja ihmettelee, kun joku virkamies puuttuu asiaan.
Joo, mutta on asenteet hitaasti muuttumassa! Tämän palstan eliitti (75+v) on uhoasenteineen häviävän pieni vähemmistö! Ok, keskisuuri porukka sorateiden varsilla vielä öyhöttää, ilman nettiä ja keskustelupalstojen autuutta. Mutta joukkio on pienenemään päin!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään