Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tässä vielä yksi tutkimus metsätalouden kuormitusten laskennasta. Tuolloin oli ojitettujen turvemaiden typen lisääpäästöt taustapäästöistä vain 4,1% sivu 23.
Laitan tähän vielä edellisen postauksen lisäykset TOC- ja typpi-kuormituksiin valuma-alueilta.
Vesien tummuminen, jota yleisesti pidetään pahimpana vesien pilaantumisena, kuvassa TOC-kuormitus metsätalouden valuma-alueelta (75 kg/ha/v alueella ojituksia) jää pienemmäksi kuin luonnontilaiselta alueilta (110 kg/ha/v ei ojituksia). On todella ykllättävää, että luonnontilaisilta valuma-alueilta tuleva TOC-kuorma on suurempi, vaikka ojituilta soilta arvellaan tulevan TOC-kurmaa 10% enemmän kuin luonnontilaisilta soilta.
Kokonaistyppi N-kok metsätalouden valuma-alueelta (1,95 kg/ha/v on ojituksia) on vain 0,1 kg suurempi kuin luonnontilaiselta valauma-alueelta (1,85 kg/ha/V ei ojituksia). Tämä yllättää vielä enemmän, sillä typpikuorman ojitetuilta soilta arvellaan olevan 1,5 kertainen luonnontilaisilta soilta tuvaan nähden. Näin sekin ylimääräinen typpi ojitusalueilta katoaa metsien kasvuun ja on metsätalouden valuma-alueilta tulevissa vesissä vähäinen grammaluokkaa 100g/ha/v.
Kurki, muista taas aineiston koko suhteessa johtopäätöksiin. Yhden vuoden mittaus (2014) muutamalta MetsäVesi-koealalta ei edusta koko Suomea aina. Tuo on kuitenkin totta että metsätalouden osuutta vesistöpäästöissä on julkisuudessa paremman tiedon puutteessa liioiteltu. Sitä parempaa tietoa ei ole vielä saatu läpi, kuten seuraava esimerkki osoittaa.
*
Hesarissa keskustellaan levistä ja metsätalous mainitaan tietenkin kuormittajana. Se on aina mukana epäiltynä, oli luontoon liittyvä asia mikä hyvänsä. Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen on hieman hakoteillä lausunnoissaan:
”Mitä nopeammin sähköistämme autokantaamme, sitä vähemmän on typpipäästöjä. Nimenomaan typpipäästöt aiheuttavat myös vesistöjen rehevöitymistä”.
”Ja yhtä lailla luonnon ennallistamistoimilla, soiden ja metsien käsittelyllä, voidaan vähentää ravinnepäästöjä.”
Kari Hulkko:
Suomen liikenteen typpipäästöt eivät juuri vaikuta Itämeren rehevöitymiseen: HELCOMin mukaan ilmalaskeuma on Suomessa yksi pienimmistä typpikuormituksen lähteistä; ilmakehän kautta tuleva kuorma Suomessa on noin 5–10 % koko ravinnekuormituksesta.
Liikenteen typpipäästöjen osuus tästä ilmalaskeumasta on vielä vähäisempi, sillä suurin osa ilmapäästöistä tulee energiantuotannosta, teollisuudesta ja laivaliikenteestä — ei henkilöautoista. Henkilöautoliikenteen vaikutus rehevöitymiseen on lähes merkityksetön, vaikka kaikki typpipäästöt loppuisivat sähköautojen myötä.
AJ:
Suuruusluokat ja kuormittajat on tiedettävä, jotta osataan tehdä vaikuttavia ja kustannustehokkaita poliittisia päätöksiä. ”luonnon ennallistamistoimilla, soiden ja metsien käsittelyllä, voidaan vähentää ravinnepäästöjä”. Hyvin vähän, kun suurimmat typen ja fosforin päästäjät ovat Suomessa yhdyskunnat ja maatalous. Lisäksi merkittäviä ovat luonnonhuuhtouma ja ilmalaskeuma. Orgaanisen hiilen vesistöpäästöissä metsätalouden tuoma lisäys on MetsäVesi-hankkeen arvion mukaan 4 % luokkaa. Luonnonhuuhtouma on siinäkin suurin osio.
Tämä Kari Hulkko on kumma mies. Puolustaa autoliikennettä. Tavallisesti henkilöautoliikenne on yleissyyllinen kaikkeen. Mutta ei taaskaan sanaakaan lentoliikenteen vaikutuksesta. Tämä pyhimys voi kävellä yli kaikista rajoituksista ja maksuista. Sen osuudesta ei ole lupa edes keskustella vaan kaikki kritiikki vaijetaan kuoliaaksi.
Menepäs sanomaan että metsäjärvi ojitettujen soiden ja metsien keskellä on saostunut ja tummunut ojitusten jälkeen eteesi lyödään sellainen rätinki että ei ole ojitusten seurausta!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään