Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kysyin että mikä edustaa fosforissa 90 ja typellä 60 prosenttia. MetsäVesi-raportin sivulla 66 siis luonnonhuuhtouma; tuo sana puuttuu, joten viesti jää sangen epäselväksi jos ei ole ajatustenlukija.
Hesarista löytyi tämä vielä.
Kirsi Malmiharju : Wikipediasta: Sinibakteerit ovat levien tapaan ekosysteemissä tuottajia, eivätkä hajottajia, kuten useat muut bakteerit. Ne kuuluvat harvoihin eliöihin, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmakehästä.[3] Typen sidonta on tärkeää ekosysteemin typenkierrolle. Typen yhteyttäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja sen sivutuotteena syntyy vetyä.
Sinibakteerit tuottavat ja vapauttavat happea yhteyttämisen sivutuotteena ja tämän on nähty muuntaneen maapallon varhaisen happiköyhän ilmakehän nykyisenkaltaiseksi paljon happea sisältäväksi. Tällä oli dramaattiset vaikutukset maapallon eliöstöön.
Tuntuu, että suurin ja pahin synti sinilevälöä on, että se estää ihmistä nauttimasta rantavesistä kesähelteillä.
Sinilevä ottaa typpeä ilmasta silloin, kun sitä vedessä on vähän. Mikähän taso typpeä vedessä on liian vähän sinilevälle? Metsätalousalueen valuma-alueita on mitattu enimmillään typpeä vedessä 0,75 mg/litra. ks. MetsäVesi-hanke sivu 32.
Kysyn että mikä edustaa fosforissa 90 ja typellä 60 prosenttia.
Molempien minimi (gramma) lisäkuormitusta/ha =sininen väri.
Nyt tuli paljon uusiksi ajattelua ja meni roskiin vanhaa ajattelua, sillä nämä metsätalouden kurormitukset esim typen 7300 tn/v ovat lisäkuormituksia eivät siis ojittamattomien ja ojitettujen soiden kokonaispäästöjä vaan niiden erotus.
Laskeumatkin ovat mukana typen ja fosforin kokonastaustakuormituksissa typen 44600 tn/v ja fosforin 1760 tn/v.
Leväkukinnoissa fosfori minimitekijä? Anteeksi, olen paha ilonpillooja!
Suomen ympäristö 10:
<p class=”p1″>”Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on merkityksellistä latvavesistöissä eli pienissä puroissa, lammissa ja järvissä, joihin ei kohdistu muuta ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta.” No ilmalaskeuma kohdistuu kaikkialle kuten olemme oppineet, mutta muuten varmasti noin.</p>
Kysyin että mikä edustaa fosforissa 90 ja typellä 60 prosenttia. MetsäVesi-raportin sivulla 66 siis luonnonhuuhtouma; tuo sana puuttuu, joten viesti jää sangen epäselväksi jos ei ole ajatustenlukija.
Tarkoitan kuvaa 28.
Kuva 28. Ojitettujen soiden aiheuttama fosforin (vasen) ja typen (oikea) lisäkuormitus (kg/km2/v) laskettuna VEMALA-mallil
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on saanut lukuisia ilmoituksia ruskeista lautoista veden pinnalla.
Tähän se Median metsäpolitiikka johtaa. Vesien saastumisesta peloteltuja ihmisiä joudutaan tyynnyttelemään viranomaistiedotteella, kun näkevät rannoilla satojen metrien lauttoina harmitonta ruskeaa mönjää. Niin kuin viranomaisilla ei olisi tärkeämpääkin tekemistä tai vastailla huolestuneiden ihmisten puheluihin loma aikaan..
Eihän suoralta kädellä voi sanoa että joku järvessä oleva lautta on harmiton. Se toki voi olla kasvijätteitä pohjasta nouseva lautta joka hajoaa pienestä kosketuksesta, mutta voi se olla myös ojitusten vuoksi tullut turvelautta joka käymisen vuoksi nousee pintaan. Joten saattaa noissa pohjois suomen huolissa olla perääkin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään