Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vaikka tyyni ja lämmin sää on jatkunut, sinilevien kasvu on hidastunut. Ne ovat kuluttaneet vedessä olevat ravinteet, eikä lisää ravinteita ole kulkeutunut sateiden mukana valuma-alueilta tai vapautunut järven pohjasta.
Sinilevät ottavat typpeä nyt ilmasta, kun se on vesistä loppu. Näin se rehevöittävä typpi vesissä lisääntyy. Liekö tätä laskettu taustakuormaan?
Empä olisi ikinä uskonut, että pääsen tämänkin todentamaan melkein heti, kun tieto sinilevän kyvystä ottaa typpeä ilmasta tulee ilmi.
Ihan hyvä olisi saada arvio siitä onko sinilevän typensidonta merkittävä erä.
Kun Hesarin keskusteluja lukee, metsätalous on alakynnessä viestinnän kannalta. Sen verran yleinen on käsitys sen vesiä pilaavasta roolista. Sikäli ihan loogistakin, kun metsää on joka paikassa ja suuri osa soista ojitettu. Tutkimus on viisastuttanut meitä paljon ihan viime aikoina.
Mutta tarkkana saa olla – itsekin tuli eilen kirjoitettua huolimattomasti – ja kommentteja ei Hesarissa saa edes korjattua muuten kuin kirjoittamalla oikaisun. Väärän tiedon korvaaminen toisella väärällä ei edistä asioita.
Niin kauan kuin yksikin metsätalousmielessä kaivettu oja valuu luonnon vesistöön, metsäojitus pilaa vesistöjä ja näitä tälläisiä ojia on tässä maassa varovaisen arvioni mukaan n. miljoonia kpl.ita. Vaikka ojat tukittaisiin nyt niin jo pilattuja vesiä ei saada kirkkaaksi enään koskaan. Eikä näiden vesien kaloja syömäkelpoisiksi.
Suoalueiden vesi on ollut aina ruskeaa ja vesiä ruskistavaa humusta tulee vain 10 % enemmän ojitusalueilta kuin luonnonsoilta. Ei ojien tukkiminen poista vesien ruskeaa väriä. Ne ovat ikuisia, sillä Suomen koko taustahumuskuorma vesistöihin on 1,8 milj.tn/v ja siitä 4% on metsätaloudesta tulevaa lisäkuormaa.
Linkistä alla sivu 29 , luonnontilaiselta valuma-alueelta tulee enemmän humuspäästöjä (TOC) kuin metsätalouden valuma-alueelta, jossa on ojituksia.
Vaikka ei olisi kaivettu yhtään ojaa vesiä tummentava TOC-kuormitus vesiin Suomessa olisi silti n. 1,8 milj.tn/v. Kaikki vihreä biomassa, joka lakastuu syksyllä ja alkaa hajota, tuottaa humusta TOC ja siitä pääsee osa myös vesiin. Vanhoissa metsissä varsinkin lahopuu tuottaa sitä.
Vasta viime viikollahan tämänkin humusongelman kaikki tieto tuli julkisuuteen. Sitä ennen ei ollut muuta humusta olemassa kuin ojitusalueilta tuleva ja sitä rummutettiin jättämällä kertomatta, että se oli mitätön 4% kaikesta humuksesta, mitä Suomen luonto tuottaa vesiin. Jo 1960-luvulta lahtien, jolloin suojitukset alkoivat, happosateet pitivät vedet kirkkaina ja nyt sitä muistellaan silloin ”vanhaan hyvään aikaan”. Sitten kun 1980-luvulla happosateet saaatin kuriin vesien väri alkoi palautui normaaliksi.
Eiköhän nämä laskelmat muutu vielä moneen kertaan. Nykyiset vesistöjen pilaamiset jotka on nähtävissä ovat tapahtuneet historiassa 60 luvulla lähtien tapahtuneissa ojituksissa. Se että nyt vasta lasketaan jotain toc lukuja niin on harhaa ja pelkää viherpesua.
Agitaattorin kiihkosta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä, itse asian suhteen. Vielä hämmentävämpää on kouluja käyneen myötäily ja kannustaminen. Toc-luvuista saa jokainen niin halutessaan tarkimman käsityksen kun rupattelee verkkokalastajien kanssa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään