Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsätieteen Aikakauskirjan artikkelin kirjoittajien olisi pitänyt kysyä Kurjelta neuvoa ennen kuin menevät tuollaisia kirjoittamaan, että metsäojituksen vaikutukset ovat aijemmin luultua isommat ja pitkäaikaisemmat. Kurjellahan on vesipullotesti kiistattomana todisteena, että näin ei ole, vaan vesien tummuminen ja liejuuntuminen on pelkkä optinen harha.
Kun tarkastellaan ympäristöviranomaisten mittauksiin perustuvaa karttaa niin havaitaan että parhaimmassa tilassa rannikkovesistöt ovat pohjanmaan kohdalla eli siellä mihin valtakunnan voimaperäisimmin ojitettujen soiden ja suurimpien karjatalousalueiden läpi virtaavat joet laskevat vetensä.
Huonoimmassa tilassa ovat suurten asutuskeskusten kohdalla olevat vesistöt erityisesti pistää silmään pääkaupunkimme edusta…
Ei minulta tarvitse kysyä mitään, olen sama mieltä metsätalouden kuormituksista kuin, mitä tämä viimeinen julkaistu tutkimus ”MetsäVesi- hanke 2020” .
Sieltä kannattaa Nostokoukun ja tuon ”Metsätalouden vesistökuormitus: nykykäsitys ja tulevaisuuden menetelmäkehitys” kirjopittajien(Nieminen ym) kysyä, missä nyt mennään.
Niemisen typen kuormitustutkimukset ovat olleet luokkaa 15 000 …22 000 t/v vesistöihin. Sittemmin niitä on laskettu ensin 13 000 tonniin/v, sitten 8000 tonniin/v ja sitten vielä tässä viimeisessä MetsäVesi-hankkeessa 7300 tonniin /v.
Eli kolmasosaan. Tuossa valuma-alueiden vertailussa (ks linkki sivu 29) typen lisäpäästö on enää 200g/ha/v verrattuna luonnontilaiseen ja jo typpilaskeumaa tulee 2 kg/ha suoraan vesitöihin eli kymmenkertainen määrä.
Tämä käsitys, josta lähdettiin ojitusten alkuvaiheissa ”soiden ojittamisen suuremman alkukuormitusten jälkeen palautuu kuormitus lähelle luonnontilaisten soiden kuormitusta”, on ollut oikea typen osalta, mutta liian pessimistinen humuksen osalta. Humusta tulee ojitetuilta metsätalouskäytössä olevilta valuma-alueilta vähemmän kuin luonnontilaisilta valumalaueilta, joissa soita ei ole ojitettu. ks yllä oleva linkki sivu 29.
Jotenkin tuntuu, että nykyisissä soitten ennallistamisissa ei ole kovinkaan paljoa järkeä, kun se tehdään kilometrikaupalla suota jälleen kerran kaivinkoneella kauhomalla, jotta ojat saadaan tukkoon koko matkaltaan. Eikö vähempikin riittäisi? Monesti luonto hoitaa koko homman ilman mitään ihmisten toimiakin. Näissä projekteissa tuntuu olevan kaikkein tärkeintä, että saadaan mahdollisimman paljon rahaa palamaan, ja itse luonto on vain sivuseikka.
Vesi fi karttapalvelussa huonoimmat veden laadut on Kokkolan – Vaasan välisissä joissa. Parhaimmat jokivedet löytyy Pohjoisesta Lapista. Siellä ei ilmastonmuutos eikä happosateet ole pilanneet vesiä niin kuin etelämpänä. Ei ole kyllä metsiä eikä soita ojitettu mutta sillähän ei palstan parhaimmiston mukaan ole juuri vaikutusta veden laatuun.
Niinpä kmo! Kyllähän sitä sammalta aika paljon käytetäänkin jätevesien puhdistukseen, tosin vähän pienemmässä mittakaavassa. Esim. Biolanin turpeeseen perustuvat kiinteistökohtaiset puhdistamot ovat aivan yleisessä käytössä. Suomi on aina ollut yhden totuuden maa. Kun turve joutui energiapuolella huonoon huutoon, niin eihän se silloin voi olla hyvää missään muussakaan käytössä.
Kunnostusojitus on terminä viherpesua! Käytännössä se on ihan samaa ojittamista kuin ensimmäinen ojitus! Sama paskaryöppy siitä lähtee liikkeelle, muutamaksi kymmeneksi vuodeksi!
Viimeisen kunnostusojituksen teetin yhteishankkeessa 1980-luvulla! Kertaakaan en ole kuullut tai nähnyt, että joku olisi laskeutusaltaita käynyt hoitamassa, mukaan lukien itseni! Palstan ehdotonta eliittiä lukuunottamatta Suomessa ei kukaan muukaan ole niin tehnyt! Tämä on häpeällistä!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään