Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kunnostusojitus on terminä viherpesua! Käytännössä se on ihan samaa ojittamista kuin ensimmäinen ojitus! Sama paskaryöppy siitä lähtee liikkeelle, muutamaksi kymmeneksi vuodeksi!
Viimeisen kunnostusojituksen teetin yhteishankkeessa 1980-luvulla! Kertaakaan en ole kuullut tai nähnyt, että joku olisi laskeutusaltaita käynyt hoitamassa, mukaan lukien itseni! Palstan ehdotonta eliittiä lukuunottamatta Suomessa ei kukaan muukaan ole niin tehnyt! Tämä on häpeällistä!
Kahden edellisen jutun esimerkissä nähdäänkin loistavasti, kuinka mo:t voivat oikeilla valinnoillaan tehdä monia hyödyttäviä päätöksiä. Ja tilipussi kiittää!
Ei kai Suomen kaikkia vanhoja ojituksia kunnosteta samalla kerralla. Kun nyt ei saa tukeakaan siihen, niin jäävät metänomistajien kustannuksettavaksi. Muutaman hehtaarin kunnostaminen ja vesien johtaminen vanhan sammaloituneen ojan kautta ei näy missään, sillä yleensä ollaan niin kaukana suuremnasta järvestä ettei sinne pääse muruakaan kiintoainetta. Minulla on nuo ojitukset ovat puolenkymmenen hehtaarin kokoisia valuma alueita ja laskevat yli hypättävään puroon eikä niistä tule muuta kuin väriä antavaa humusvettä, jota tulisi ojittamattomanakin saman verran. Tänäkin kesänä alkukesän kovien sateiden jälkeen tuosta toisessta ojitusaleesta 5 ha pitemmällä sammaloituneella purkuojalla, piti oikein käydä tarkastamassa onko tämä se purkuja, kun ei ojassa ole vettä ollenkaan eikä erotu muista ojista.
Nostokoukun suo-ojitus tapauksesta olisi mukava tietää enemmän. Onko suo kuika monta hehtaaria? Rajoittuukoo järveen? Kuinka paljon kiintoainetta on tullut järveen vesien purkuojasta? Onko purkuoja vain tuolta ojitetulta suolta vai onko valuma alue laajempi. Onko ojitettu alue kuinka paljon ylempänä kuin järven vesitaso? Ojitettu 3 ha suo purkuoja suoraan järveen ei tuo kiintoainetta juurikaan. Pitää olla ojitettua satoja hehtaareja.
Kysyin tässä linkissä sivulla 66 Perkon ojitetun suon tapauksesta, kun vedet olivat puhdistuneet, vaikka vieressä oli 10 ha suo ja valuoja järveen eläintilalta? Mielenkiintoinen esimerkki tapaus, josta olisi mielellään kuullut tarkan selvityksen, mutta eipä tullut mitään vastausta.
”Kun sitten tarkastellaan karttaa, niin havaitaan että kaupungit on perustettu sinne missä joki laskee mereen.”
Erittäin hyvä huomio kuten tuo jokivesiäkin koskeva.Kuitenkin kun tarkastellaan kokonaiskuormitusta niin rannikkovesien vedenlaatu kertoo siitä lahjomattomasti.Mitä vähemmän kuormitusta sitä parempi vedenlaatu.Ja kartan mukaan paras vedenlaatu on juuri pohjanmaan voimaperäisimmän karjatalousalueen ja ojitetuimpien soiden kohdalla.Muilla rannikon kohdilla maa-ja metsätalouden kuormitus ei varmasti ole suurempaa.Mistä Reiman päättelyn perusteella voi päätellä että jos minkään joen varrella ei olisi rakennettu kaupunkeja niin koko rannikon vedenlaatu olisi vähintään yhtä hyvää?
”Minulla on nuo ojitukset ovat puolenkymmenen hehtaarin kokoisia valuma alueita ja laskevat yli hypättävään puroon eikä niistä tule muuta kuin väriä antavaa humusvettä, jota tulisi ojittamattomanakin saman verran. Tänäkin kesänä tuosta toisessta ojitusalesta 5 ha pitemmällä sammaloituneella purkuojalla, piti oikein käydä tarkastamassa onko tämä se purkuja, kun ei ojassa ole vettä ollenkaan eikä erotu muista ojista.”
Taattua laatua. Oja laskee puroon, mutta on pieni puro, niin ei varmaan haittaa. Ja väriä on vedessä, mutta olisi varmaan muutenkin. Ja purkuoja on kuiva, kun ei ole satanut kuukauteen.
”Kaikki on vihdoinkin hyvin”, kuin Unelmahäät-ohjelman loppujuonnossa.
Veden laadun arvio riippuu siitä millä laatua mitataan. Muistaakseni jossain sanottiin, että vesi.fi-kartan laskelma eli Vemala-malli ei sisällä vielä humusta (?), mutta se voitaisiin lisätä sinne MetsäVesi-hankkeen malleilla.
Kaikki metsätalouden toimenpiteet lisäävät vesien kuormaa hiukan ja tämä kumuloituva kuormitus voi olla paikallisesti merkittävää vesistöjen käytön kannalta. Valtakunnallisesti ajatellen metsätalous on yksi kuormittaja muiden joukossa. Tummumisen pääsyyllinen on ilmeisesti luonnonhuuhtouma eikä ojitus, mutta paikalliset vaihtelut suuret. Kustannustehokkaat vähennykset pitää toteuttaa. Turvemaiden käsittely maa- ja metsätaloudessa on tässäkin avainasemassa, kuten on ilmastopäästöissäkin.
Kurjelle vastaus, mittailin kartalta. Ojitusalueen pinta-ala on n. 250 ha. Ojitettu alue rajoittuu tuohon mainitsemaani lahteen n. 400 metrin matkalta. En ole voinut mitata paljonko kiinto-aineita on alueelta tullut järveen. Palstalla olleiden asiantuntijoiden lausuntojen mukaan ilmeisesti 1 litra/ vuosi, eli 57 litraa. Purkuoja tulee tuolta alueelta. Vedenjakajaseutua, seuraava ojitusalue kaataa jo seuraavaan järveen. Korkeuskäyrien perusteella korkeusero ojitusalueen takareunaan järvestä on n. 5 metriä, laskien siitä järveen tasaisesti. Ojituksen aikaan ei paljon ”vesiensuojelurakenteita” käytetty, pyrittiin tehokkaasti tavoiteltuun lopputulokseen. Ei kaivukatkoja, lietekuoppia tai saostusaltaita. Tämän kokoiset ja vielä laajemmat ojitusalueen ovat täällä tyypillisiä, tämä pienimmästä päästä. Ei täällä ole muutaman hehtaarin kanssa lähdetty räpeltämään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään