Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.
Aki Ikonen: ”Metsätalousalueilla luonnontilaisia alueita suuremmat ainekuormat”
En ole sitä missään kiistänyt, vaan arvioinut, että nämä lisäpäästöt ovat merityksettömiä. Onko typen lisäpäästö 150 g/ha/v tai fosforin lisäpäästö 20..40 g/ha/v suuri?
Näillä MetsäVesi-luvuilla nyt mennään ja niitä käytetään päätöksiä tehtäessä.
Koko metsätalouden kuorma on 7300/18,25= 0,6 kg/ha/v ja 5 milj.ha suo-ojitusten 0,15 kg/ha/v yhteensä 750 tn/v, joka on enää 1/10 koko metsätalouden typpipäästöistä. Soiden päästöt vaihtelee ja varsinkin reheviltä soilta typpipäästöt ovat suuremmat. Typpihän on rehevyyden mitta eikä tuo 0,15 kg/ha/v lisäpäästö anna tarvetta ryhtyä mihinkään, sillä se on niin pieni. Etelä-Suomessa jo typpilaskeuma suoraan vesiin on 10-kertainen ja nousussa.
TOC-lisäpäästöt ovat 4% vesistöihin tulevasta kaikesta TOC-kuormasta 1,8 milj.tonnia/v, joka sekin on kaikesta TOC-kuomasta vain murto-osa, sillä eihän kaikki TOC valu vesistöihin.
Aki Ikonen on tyypillinen luontotiedottaja, esittää lukuja kauhisteltavaksi kuinka pilaavat vesiä, muuta ei kerro mitään taustakuormituksista.
Luontojärjestöt aina jättää nämä taustakuormat kertomatta, sillä se saattaa kuulijossa johtaa kysymyksiin, että taustakuormathan ovat kauheat. Miten 4% voi olla syy kaikkien vesien tummumiseen?
Ja näiden typpi-, fosfoti- ja TOC- kuormitusten vuoksi järjestetään konferensseja huolestuneina Suomen metsätalouden kuormituksista Itämereen. Jo Itämereen suora typpilaskeuma on 5..10 kg/ha/v.
Viime aikoina on toisteltu, että aiemmin ajateltiin niin, että ojitusalueiden päästöt laskevat ajan myötä luonnonsoiden tasolle, mutta nyt sanotaan ettei niin ole käynytkään.
”Kuormitukset ovat merkittäviä.”
Tätä käsitystä ei edes tue kiintoainekuormituskaan.
Metsätalouden 16 valuma-alueesta 8 valuma-alueen kiintoainenkuormitus on alle luonnontilaisten valuma-alueiden. Miten se on mahdollista?
Näissä 8 tapauksissa suo-ojitukset valuma-alueella vähentävätkin kiintoaineiden kulkeutumista.
Yksittäisen vuoden jonkun prosentin muutos ravinnekuormassa ei todennäköisesti aiheuta suurta vahinkoa, mutta vuosikymmeniä jatkuva 4%:n lisäkuorma ei voi olla aiheuttamatta ongelmia. Kuten monet täällä ovat todenneet eivät vesistöt ole muuttuneet yhdessä tai kahdessa vuodessa vaan vuosikymmenien aikana. Ja mainitsemassani Aaltosen tutkimuksessa orgaanisen hiilen vuosikuorma on 23kg/ha (30%) korkeampi käsitellyistä kuin käsittelemättömistä metsissä.
Kurki ei tainnut lukea kommenttejani, siellä oli kyllä luonnon ja ojittamottomien metsien P, N ja TOC vesistöpäästöt.
Olen tutkimukseen uskova metsänomistaja. Yritätkö vähän niin kuin leimakirvestä heilutella sanalla luontotiedottaja, olen aivan liian vanha sellaiseksi Kurki.
Omien hyvin kyseenalaisten tulkintojen jankkaaminen aiheuttaa vain, että meitä metsänomistajia pidetään aivan toopeina. Olen todella pahoillani, mutta ei ole järkevää pyytää HS lukijaa katsomaan vedellä täytettyjä fantapulloja, vaikka itse kuinka uskoisi asiaansa.
On ihan järjetöntä tapella tuulimyllyjä vastaan, olemme parantaneet paljon talousmetsien luonnon tilannetta ja vesistötkin pikku hiljaa saadaan parempaan kuntoon, ei hitto vie pidä olla idiootteja.
Olen lyönyt luvut pöytään, jos ne ovat Kurjen mielestä harhaan johtavia, voi esittää tutkittua tietoa, ei omia tulkintoja, eikä mitään keskustelupalsta/kolumni lainauksia kiitos. Niitä olen saanut lukea ihan tarpeeksi.
Yksittäisen vuoden jonkun prosentin muutos ravinnekuormassa ei todennäköisesti aiheuta suurta vahinkoa, mutta vuosikymmeniä jatkuva 4%:n lisäkuorma ei voi olla aiheuttamatta ongelmia.
Pitää muistaa, että TOC hajoaa. Mutta jos sitä syntyy nyt 2-kertainen määrä, mitä 50 vuotta sitten, kun metsien puumäärä on kasvanut 1500 Mm3:sta nykyiseen 2600 Mm3:oon, niin tottakai se näkyy tummumisessa.
Miten meillä on metsien puumäärä on kasvanut 1500 Mm3:sta nykyiseen 2600 Mm3:oon?
Mistä meille on tullut lisää hehtaareita kasvamaan puuta erityisesti 1960-80, vesistöistä, tuntureista vai mistä ? Ja miten tuosta kosteahkosta maasta saatiin n 4 milj ha metsää ja vajaat 1 milj ha jäi vajaatuottoiseksi.
Meillä on vinot pinot tutkimuksia, joissa todetaan, että soiden ojitukset lisäävät vesistöjen ravinnekuormitusta.
Kurjella on kasassa sivun 29 kuva 2 ja sitten tämä humus/karike, joka kieltämättä voisi johtaa johonkin, paitsi että viittaamissani tuoreimmissa 2020 ja 2021 tutkimuksissa lounnonmetsistä pääsee vähemmän vesistöihin ravinteita kuin käsitellyistä metsistä. Kyllä ne ojitukset vaan ovat ongelma vesistöjen kannalta.
Enkä ole nähnyt yhtään hoidettua suojituksen kosteikkoa, mutta voi niitä yksittäinen jossakin ollakin. Puheet on puheita.
Miten meillä on metsien puumäärä on kasvanut 1500 Mm3:sta nykyiseen 2600 Mm3:oon?
Mikä kysymys tämä on?
Eikö Pakahe tiedä, että Suomen puuvaranto on kasvanut 50..60 vuodessa tuon verran ja samalla metsien TOC-päästötkin?
Kurki ei tainnut lukea kommenttejani, siellä oli kyllä luonnon ja ojittamottomien metsien P, N ja TOC vesistöpäästöt.
Tottakai luin, mutta MetsäVesi-raportin luvuilla mennään.
Olen todella pahoillani, mutta ei ole järkevää pyytää HS lukijaa katsomaan vedellä täytettyjä fantapulloja, vaikka itse kuinka uskoisi asiaansa.
Pakahehan voi ottaa ne oikean väriset vesinäytteet. Aika outoa, kun vesien tummumisesta kiistellään, niin vesinäytteet ei todista mitään. Lukijoiden kuvissa on myös Hukkajoen, tämän lähijoen ja Oulujärven vesinäytteet sivut 18 ja 19.
On ihan järjetöntä tapella tuulimyllyjä vastaan,
Luontojärjestöjen käsitykset Suomen luonnosta on heidän taisteluansa tulimyllyjä vastaan, joihin Pakahekin näkyy uskovan.
Onko metsätalouden 20g..40g fosforin vuosilisäpäästö hehtaarilta niin suuri, että se on uhka Itämerelle? Näitä tuulimyllyjä kyllä riittää.
En puhu maatalouden päästöistä, sillä Suomessa pitää voida tuottaa omat elintarvikkeet ja sieltä päästöjä vesistöön tulee aina.
Vaikka metsätalouden vuosittaiset kuormitusluvut tuntuvat pieniltä, suuruusluokat ja niiden suhde muihin kuormittajiin lienevät suunnilleen oikeat. 4 %:n lisäinen hiilen kuormitus keskimäärin voi tarkoittaa suurta määrää paikoin, kun se ei jakaudu alueellisesti tasaisesti.
Kun kasvukausi pitenee, lämpösumma kasvaa ja sadanta on entistä enemmän vettä, kaikki kuormitukset kasvavat, ellemme tee toimia maa- ja metsätaloudessa. Luonnonhuuhtoumat kasvavat myös, mutta niistäkin osa pysähtyy maa- ja metsätalouden vesiensuojelun rakenteisiin, jos niitä on olemassa.
Vähän jumittuu tuohon 4% hokemiseen. Juurihan tuolla kerrottiin nuo 30%-45% nousut. Kyllä vesi tasaa ajan kanssa röpöt, se on sellaista ainetta.
Alan taipua Pakahen ajatukseen, että ei pidä ihmetellä jos metsänomistajia joku pitäisi vähän toopena. Vaikkapa sitten vesistövaikutusten keskusteluja tai viestikisaa seurattuaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään