Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 859)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei hirveästi motivoi toimimaan, jos dialogin toista osapuolta syyttää idiootiksi, tyhmäksi, vajaaksi tai ahneeksi.

    Paremmin päästään etenemään, kun opetellaan tunnistamaan ne valuma-alueet, joissa metsätalous aiheuttaa merkittäviä vesistövaikutuksia, joilla tarvitaan toimia ja joilla julkinen tuki auttaa tehokkaimmin. Samalla arvioidaan alueen muu maankäyttö ja niissä mahdolliset toimet.

    Husq165R

    Ongelmalliset valuma-alueet on tunnistettu jo muutamaan kertaan! Rovaniemen eteläpuolinen Suomi. Lisäksi muutamat alueet Rovikselta pohjoiseen!

    4% suuntaansa. Totta ihmeessä uusia tukia, miten sitä muuten!

    Perko

    Miguel de Cervantes: Don Quixote
    ”On ihan järjetöntä tapella tuulimyllyjä vastaan.”

    Tämä kertoo siitä, mitä Cervantes oli nähnyt vero- ja virkatehtävissään – yksittäisen ihmisen mahdottomuudesta saada oikeutta, kun hallintojärjestelmä telaketjuin vyöryy yli. Siitä hän kertoo Don Quixotena, ritarina, joka suojelee ja pelastaa neitokaisia.

    Järjestelmät ja hallinto eivät ehkä vieläkään ole täysin ihmistä varten – joten ritareille riittää töitä.

    Kurki Kurki

    AJ:    Metsätalouden lisäiseen osuuteen kuuluu tuossa kaikki synnit – sekä metsäojitukset, harvennukset että avohakkuut.

    Näin taitaa olla. MetsäVesi-raportin sivulla 37 Taulukossa 4 on tuo metsätalouden typpilisä 7300 tn/v jaettu 7300/0,4= 18,25 milj. hehtaarille eli talousmetsille. Mikä sitten on ojitetuilta soilta tuleva typpilisä, kun sitä lasketaan tulevan hakkuistakin ja maanmuokkauksista.

    Jos käyttää MetsäVesi-raportin sivulla 45 kuvan 16/kuvan a) typen lisäkuormaa keskimäärin 150 g/ha yli luonnontilaisen suon, niin ojitetulta suoalalta tulisi typpilisää 0,15 kg/ha*5000 000 ha = 750 tn, joka olisi noin 10-osa kaikesta typpilisästa 7300 tn/v.

    Typpilisä 0,15 kg/ha/v on mitätön ilmasta tulevaan keskimääräiseen typpilaskeumaan n. 2,2 kg/ha/v.

    Samalla sivulla fosforilisä olisi 20g/ha/v ja humukselle veikkaan kuvasta 0 lisäkuorman.

    Nämä ojitusalueiden vesistökuormitukset on aika merkityksettömiä, kun järjellä ajatellaan.

     

     

    Husq165R

    Heitä tuo viimeinen kappale yhtä jämäkän jatkon kanssa hesariin ja ylelle! Laita kuvat vesipulloista mukaan! Saadaan näkyvyyttä!
    Kunnia meni mutta maine kasvaa – tyyppisesti!

    Gla Gla

    Haluaako Husse nyt vastata kysymykseeni toisaalla? Siihen, johon yritit kerran, mutta puhuit eri asiasta.

    Metsuri motokuski

    Yleensä en kansalaisaloitteita allekirjoitteli mutta nyt on sellainen aloite että pakko oli allekirjoittaa. Sinilevät kuriin metsäojituksia vähennettävä aloite. Aiheellinen kansalaisaloite joka ei tietenkään johda mihinkään.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Yleensä en kansalaisaloitteita allekirjoitteli mutta nyt on sellainen aloite että pakko oli allekirjoittaa. Sinilevät kuriin metsäojituksia vähennettävä aloite.

    Metsäojituksilla ei ole mitään yhteyttä sinilevään.

    Kurki Kurki

    Aiheellinen kansalaisaloite joka ei tietenkään johda mihinkään.

    Eikä edes ole aiheellinen.

    Sinileville riittää ravinteita kukkia, vaikka ei olisi yhtään kaivettua ojaa. Ojitusten typpi- ja fsforilisäkuormitus on niin pieni.

    Sinilevät puhdisti tänä kesänä Suomen vedet nopesti ravinteista pitkä hellekausi. Ravinteet loppuivat parissa viikossa. Sinilevälle tosin miljoonien vuosien kehityksessä on kehittänyt tämän varalle kyky ottaa typpeä suoraan ilmasta, joka sitten lisää vesien typpikurmaa sinilevän kuollessa kylmyyteen syksyllä. Sinilevä on osa luonnon ekosysteemiä eikä niistä voi päästä eroon.

    Suomen kaikki rehevät vesistöt kukkivat sinilevää (sisäinen kuormitus) luonnostaan joka kesä vaikka niihin ei lasksi yhtään ojaa.

    Tuolle kansalaisaloitteelle hyvä peruste vielä olisi, ettei tarvitsisi kunnostaa vesiä  hoitokalastamalla, vaikka valuma-aleella ei ole yhtään ojaa.

     

    Kurki Kurki

    https://vesitalous.fi/wp-<wbr />content/uploads/2016/02/<wbr />VT1601_.pdf

    Tutkimuksessa olevia 22 valuma-aluetta nimen perusteella yhtäkään on vaikea löytää Paikkatietoikkunasta.

    Suurimman typpikuormituksen antava Kotioja luullakseni löytyy Ranuan kunnan Portimojärveltä. Laskee Portimojärveen laskevaan Ylijokeen Yli-Portimojärven pohjoispuolella.

    Sekin syy mahdollisesti tuohon valtavaan typpikuormitukseen löytyy kolmelta pelloilta, joista Kotioja virtaa yhden pellon reunaojanakin ja muut kaksi peltoa myös purkaa vetensä Kotiojaan.

    Kokonaisfosforin kuormitus Kotijoella on myös suurin eli peltoon viittaa sekin.

    Tosin Kotioja on pitkä enkä tiedä mistä kohtaa näytteitä otetaan. Voihan olla että peltojen yläpuolelta näytteet ovat.

     

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 859)