Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kannattaa kysyä mittauspaikat joltain tutkijalta, jos kiinnostaa analysoida valuma-alueita. Ellei ne näy alkuperäisjulkaisuista. Veden ravinnepitoisuuksia on mielestäni näkyvissä jossain ympäristöhallinnon palvelussa.
Olisi kyllä, ja sen takia asioita pidetään esillä. Ojitusvimma eli vimmainen ojitus lienee suurimmaksi osaksi taakse jäänyt, koska uudisojitus on käytännössä loppunut ja kunnostusojitus ei saa enää tukea. Nyt harkitaan varmaan jo kohteet tarkkaan taloudellisin ja metsänhoidollisin perustein, ja loput jätetään kunnostamatta.
Motokuski. Meidän, sinun ja minun, on turha napista ojitusta vastaan. On todistettu tälläkin palstalla selvin numeroin, että ojitus on täysin merkityksetön vesien pilaaja. Yksinkertaisin pullokokein, jopa neljä pulloa, on osoitettu, että ojitusvedet päinvastoin kirkastava vesistöjä. Jostain musta mönjä on järvenlahtiin tullut, mutta ei ojituksista. Joku ulkopuolinen on sen sinne piruuttaan ajanut. Sen verran harmittava on lopputulos, että jos tapaisin tuon mönjän ajomiehen itse teosta, hänen nenästään saattaisi tulla hieman litteämpi.
Tuo Rantainrahka voisi olla toinen valuma-alue, joka nimen perusteella läytyisi Paikkatietoitoikkunasta Aurasta Turun läheltä. Näkyisi olevan kallionen ylänkö ja osittain metsäinen ja soinen, jossa ojia n. 1..2 km ja valuma alue n. 50ha.
– Typpikuorma jää 1,5 kg/ha/v alle luonnontilaisten keskimäärin 1,8 kg/ha/v. Typpeähän Etelä-Suomessa tulee laskeumana 4 kg/ha/v. Aikamoinen puhdistusteho.
– Forforikuorma 25 g/ha/v ja on puolet luonnontilaisten valuma-alueiden 50 g/ha/v. Tämäkin fosforipäästö 25 g on v a l t a v a joidenkin mielestä, kun Luontopaneeli on niin kertonut.
– TOC-kuorma 70 kg/ha/v jää reilusti alla luonnontilaisten valuma-alueiden 120 g/ha/v kuormasta.
Tällaisia ojitettuja valuma-alueitahan Huskun ja Nostokoukun mukaan ei voi olla olemassa, jotka alittavat luonnontilaisten valuma-alueiden kuormituksen.
Paikkateitoikkunasta läytyy myös Ojakorpi Aurassa Rantainrahkasta vähän matkaa koilliseen ja on varsin mielenkiintoinen tapaus tuon suuren kiintoainekuormituksen osalta. Muu kuormitus ei juuri eroa luonnontilaista valuma-alueista.
Mutta kun kiintoaine ei mene mihinkää vesistöön vaan peltojiin, niin eipä niistäkään tässä tapauksessa ole mitään haittaa. Voisi olla suotavaakin tuo turpeen kiintoainepäästö, jolla joku maanviljelijä voisi parantaa savipeltonsa kasvukykyä. Ennen vanhaan peltoja paranneltiin ajamalla turvemaata savipelloille ja savea turvepelloille.
Jos Kurki ehtii/jaksaa, voisi selvittää tarkemmin typpeä sitovia sinileviä. Että osaisi suhtautua kansalaisaloitteeseen jotenkin. Ovatko typpeä sitovat sinilevät yleisiä ja kuinka suuri merkitys niillä on rehevöitymiseen?
Kiitos nostokoukku kommentista. Välillä tuntuu että se metrien humus noihin entisiin kirkkaisiin lähijärviin on tullut rantapusikoiden lehdistä. Varmaan yksi paras päätös oli ojitustukien poisto. Se että vahinkoa on paljon tehty eikä se moska sieltä mihinkään lähde mutta ei nyt enempää sinne tulisi. Eikä myöskään metsästä ravinteita vesistöön liukenisi.
Sen kyllä olin huomaavinani että pitkän hellejakso aikana näytti järven vesi hieman kirkastuneen. En toki tehnyt pullotestiä vaan ihan näköhavaintoon tuo perustui.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään