Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Täällä kävi veden kirkkauden suhteen toisinpäin. Kun vedenpinta laski kuivuuden seurauksena, aallokko pääsi irrottamaan koskematonta moskaa kauempaa rannasta ja tuulisella säällä vesi on yhtä sameaa, kun ennenkin. Lehtikariketta riittää rantojen lehtipuuston lisääntymisen seurauksena. Turvetuotannon loppuminen latvavesiltä ei näytä parantaneen yhtään sameusongelmaa. Humuksen suhteen järvi näyttää olevan jo ”omavarainen”.
Oulun rannikoalueen jokien valuma-alueiden, joidenka typpi-ja fosforilisä suoalueiden runsauden vuoksi on suurin (linkki sivu 66), mutta vedet näkyvät olevan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta puhtaita sinilevästä nyt. Muun Suomen fosforin lisäkuorma on vain 10 g/ha/v. Fosfori on sinilevälle minimitekijä.
aallokko pääsi irrottamaan koskematonta moskaa kauempaa rannasta ja tuulisella säällä vesi on yhtä sameaa, kun ennenkin.
Jo luonnostaan mataloituneet turvepohjaiset järvet alle 1 m vettä sameutuvat jo pienestä tuulesta. Eikä ennen täällä kalastettu muulloin kuin keväällä kalojen kutuaikaan ja korkean veden aikaan. Oli rysä-ja verkkopyytäjää. Nyt ei kalasta kukaan.
Käsittelen vain fosforin linkin pohjalata, sillä se on sinilevälle minimitekijä.
Tuo muun Suomen fosforin lisäpäästö vesitöihin 10g /ha/v olisi metsätalousalueilta 15 milj.ha (jätetty pois Oulun alueen rannikon jokien valuma-alaueet) eli 150 tn/ha/v koko Suomnen metsälouden kuormasta 440 tn/v/.
Kun Linkin mukaan suoraan vesistöihin 3,4 milj.hehtaarille tulisi fosforilaskeumaa 6% ja metsätaloudesta 16%, niin laskeuma olisi 6/16 *440= 165 tn/ha/v.
Jo suoraan ilmasta tulevaa fosfori-laskeumaa tulisi muulle (valuma-alue Oulu ei mukana) Suomelle 165 tn/v vesistöihin, kun metsätaloudesta tulisi vain 150 tn.
”Itämeren ja monin paikoin sisävesienkin tilanne on hälyttävä, minkä takia tarvitsemme velvoittavampia keinoja arvokkaiden vesistöjemme suojelemiseksi. Ojittamisen vähentäminen olisi yksi vaikuttava ratkaisu”, sanoo Liidia Merikanto, yksi aloitteen tekijöistä.
Täyttä roskaa.
Itämereen ei päädy Suomen metsätalouden ojituksista yhtään mitään.
Kiitos. Kyllä noista numeroista hahmottuu hyvin suuruusluokat ja metsätalouden osuus. Itämeren sisäinen fosforikuormitus lienee merkittävä myös, joten pelkästään ojia tukkimalla saadaan rajallinen määrä kohennusta leväkukintoihin – muistaen senkin, että ennallistaminen lisää kuormaa joksikin aikaa ts. laaja ennallistaminen voi heikentää vesien tilaa.
No mihinkä Kurki nuo suomen järvien ja jokien vedet loppuviimein päätyy ? Tämä opetettiin minulle jo kansakoulussa kun peruskoulua ei vielä silloin ollut.
Linkistä:” Esimerkiksi kirkasvetisellä Pälkänevedellä kärsittiin kesällä 2021 rajuista sinileväkukinnoista. Myös Kukkialla sinilevää on havaittu vuodesta 2016 alkaen joka kesä vuotta 2020 lukuun ottamatta.”
Pälkännevesi ja Kukkia löytyvät Paikkatietoikkunasta, niiden valuma-alueelta on vaikea löytää ojituksia, mutta maatilojen peltoja ja asutusta rannoilla on. Kukintaan vuonna 2021 ei ollut syynä ojitukset, kun niitä ei ole.
6.8.2025 Alkuviikon aikana sinilevää havaittiin veteen sekoittuneena vaihtelevissa määrin mm. Enäjärvessä (Vihti), Tuusulanjärvessä (Tuusula/Järvenpää), Rusutjärvessä (Tuusula), Kirkkojärvessä (Kangasala) ja Kymijärvessä (Lahti)
Yhdessä näistä järvistä Tuusulanjärven valuma-alueella on suo-ojituksia. Muissa ei.
Linkistä : Sinilevää on luontaisesti kaikissa vesistöissä – myös suojelualueilla
On siis melko turha miettiä onko sinileviä myös puhtaiden suojelualueiden vesistöissä. On niitä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen.
Olen yrittänyt, mutta heikosti löytyy netistä tapauksia, jossa sinleväkukinnan syy olisi vain suo-ojat.
No mihinkä Kurki nuo suomen järvien ja jokien vedet loppuviimein päätyy ? Tämä opetettiin minulle jo kansakoulussa kun peruskoulua ei vielä silloin ollut.
Vedet menee Pohjanlahteen, Sekämereen, Saaristomereen ja Suomenlahteen.
Suo-ojien kuormat muutama prosenttin kaikesta kuormasta, sieltä missä niitä on enemmän Oulun korkeudelta, tuskin koskaan päätyvät Itämereen ja laimentuvat jo Perämerellä.
Muualta Suomesta ja yleensä ravinnekuormat rannikkovesiin ovat taas taajamien ja maatalouden kuormia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään