Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kyllä suomussalmen kuivajärveen laskee runsaasti ojitusvesiä. Olen paikalla käynyt ja juuri kartasta seutua katselin. Järven toisella puolella tosin iso suojelualue mutta ojat tulee sieltä yläpuoliselta valuma- alueelta toiselle reunalle järveä.
Joo kyllä ojituksilta vesivirtausta näkyy ”hieman sinilevää” Kuivajärveen olevan eteläpuolelta. Kuivajärvi kuluu Murhisalon Natura -alueeseen, jossa taas ei ole ojituksia.
Perämerellä ja rannikolla on tullut jonkun verran liikuttua. Jokien vesi on todella tummaa, näkyvyys 20cm. Sitten on ojia, joista valuu melkonen määrä kuraa lisää mereen joka ikinen päivä. Rautapitoinen vesi kuljettaa semmoisia suuria klönttejä mukanaan, ettei voi olla huomaamatta. Puppua, ettei ojitus lisäisi kuormitusta.
Rokualla yritetään parhaillaan siivota järvi, jonka on vallannut vesirutto. Ei ole kaikki aina sitä, mitä paperilla näyttää. Menkää luontoon katsomaan.
Itämeri on jaettu useisiin osiin, joista jokaisella on omat ominaispiirteensä. Nämä osat jaetaan yleisesti kahteen pääryhmään: suuret lahdet ja pääallas.
Pohjanlahti
Perämeri: Itämeren pohjoisin osa, joka sijaitsee Suomen ja Ruotsin välissä. Se on erittäin vähäsuolainen makean veden virtausten ja mataluuden vuoksi, ja jäätyy usein kokonaan talvella.
Selkämeri: Perämerestä etelään sijaitseva osa, joka on syvempi ja suolaisempi. Sen ja Perämeren välinen matala alue tunnetaan Merenkurkkuna.
Ahvenanmeri: Itämeren ja Pohjanlahden yhdistävä merialue, joka sijaitsee Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä.
Saaristomeri: Maailman suurin saaristo, joka sijaitsee Suomen lounaisrannikolla. Se on erittäin matala ja sokkeloinen alue, jossa on tuhansia saaria.
Muut lahdet ja altaat
Suomenlahti: Itämeren itäisin osa, joka ulottuu Suomen ja Viron välissä Pietariin saakka. Se on liikenteellisesti erittäin tärkeä lahti.
Riianlahti: Suurista saarista (mm. Saarenmaa) eristetty lahti Viron ja Latvian rannikolla.
Gotlannin allas: Itämeren pääallas, joka on sen syvin ja suurin yhtenäinen alue. Sen ja Tanskan väliset alueet tunnetaan nimillä Bornholmin ja Arkonan altaat.
Tanskan salmet: Itämeren ainoa yhteys Pohjanmereen ja Atlanttiin, johon kuuluvat Juutinrauma, Iso-Beltti ja Vähä-Beltti. Ne ovat erittäin tärkeitä, sillä niiden kautta Itämereen pääsee suolaista ja hapekasta vettä valtamerestä.
Tässä Itämeren perusanatomian kertaus sitä tarvitseville.
Vaikka Iträmeren reunavaltiot ovat vähentäneet omien rannikoiden kurmitusta 80%, siitä huolimatta Iämeren syväaltaissa sinilevä kukkii ja on kukkinut koko viime jääkaudesta lähtien ja kukki 1800-luvullakin.
On luonnollinen tapahtuma, jolle ei voi ihminen tehdä mitään eikä tarvitse.
Vuonna 1854: ”Kirkkaan vihreä sinilevä aiheuttaa erityisesti Gotlannin lähistöllä havaitun, joka kesä toistuvan ilmiön, jota siellä kutsutaan ’meren kukinnaksi’. … Tavallisesti Juhannuksen aikaan, mutta myös myöhemmin kesällä sinilevä lisääntyy aivan uskomattomiin määriin. Kalastajat vakuuttavat, että sen meren pinnalle muodostama matto on niin tiheä ja syvä, että veneet ajoittain tuskin pääsevät eteenpäin. … Viime kesänä elokuun alussa ajautui rannoille niin käsittämätön määrä tätä kuollutta pikkukasvia, että se ulottui paksuna harmaankeltaisena peitteenä kauaksi merelle, kasautui rantaveteen ja levitti mädäntyessään löyhkäänsä.” (Lindström 1855, Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian meritutkija).
Tosin sitäkin yritetään. Ympäristöaktivismin näkemiä tuulimyllyjä sekin.
Kansalaisaloite Suomen ojitusten tukkimiseksi, että Itämeri pelastuisi.
Eiköhän tässä itämeri jutussa tarkoiteta ihan koko Suomen merialuetta. Jokainen sen tietää että itämeren saastuttamisen syy ei yksin ole suomen vastuulla eikä suomen syy. Kyllä kaikki reunavaltiot oman osansa tekevät. Jos puhutaan suomen rannikkoalueesta ehkä puhutaan oikeasta termistä. Sen alueen rehevöitymiseen löytyy syyt ihan suomen maaperältä. Suomen merialueet voivat huonosti ja kaikki toimet jotka sitä parantavat on hyvästä, myös metsäojitusten vähentäminen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään