Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tarkoittanet edesmennyttä Matti Lappalaista, hän nosti esille Itämeren sisäisen kuormituksen.
Hän mietti syitä, miksi vähentyneestä ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta huolimatta Itämeren ravinnekuormitus ja sinilevätilanne pahenee.
Ei hän kieltänyt, etteikö ihminen aiheuttaisi myös Itämerelle ravinnekuormitusta.
Hän korosti hapettomissa syvänteessä tapahtuvaa ravinteiden vapautumisen noidankehää.
Hänen mielestä myös happirikkaat suolavesipulssit ovat vähentyneet, mutta tämä hänen havainto on todettu paikkaansa pitämättömäksi.Suolapulsseissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. ” Salinity dynamics of Baltic sea” Lehman et al 2022.
Sitä samaa mustaa mönjää jota ojista ei tule, eikä ole koskaan tullutkaan! Tai vesistöissä sitä on, mutta tosi helppo nostella kaivurilla pois! Hyvät, kirkastavat aineet!
Täällä 2 jankaajaa on ajautuneena lieppausliikkeessä pyörivään luuppiin! Ja voimat ei riitä siitä gravitaatiosta irroittautumiseen! Eikä edes pyrkimystä, omaa vointia ei enää huomaa!
Sinä täällä jankkaaja olet. Minä nimenomaan olen ottanut kiintoaineet esille, että niitä nykyisiä ojituksia paljon päästä viä korjataan niin että saadaan kuormat alas luonnontilaisten soiden tasolla tai alle ja että kiintoainekasaumat järvissä maisemoidaan ja matalia järviä syvennettäisiin.
Tästä tutkimuksesta tuolle ”kiintoaineet alle luonnontilaisen soiden” löytyy hyviä esimerkkejä puolesta metstälouden piirissä olevista soita.
Siellä 8 tapausta 16 metsätalouden valuma-alueesta kiintoaine päästöt ovat samat tai alittavat luonnontilaisten valuma-alueiden päästöt.
Samalla Husse voisi vilkaista tuota TOC (tummentava humus)-kuormituskuvaa, että näiden kaikkien 22 valumalaueen suurin TOC-kuorma tulee Hiidenportin kansallispuiston ojittamattomalta alueelta olavasta valuma-alueesta Liuhapuro, kun huomioidaan sadanta.
Eikä mitään kommentia Matti Lappalaisen tutkimuksesta? Siitähän kyse oli.
Muuttaako ”oikea” termi mustan mönjän koostumusta, Husq165r ja moni muukin kommentoija (98/100:sta) on oikeassa. Ja veikkaampa, että jos käyttäisimme ”oikeaa” termiä, se ei enää olisikaan ”oikea”.
AJ, jos kysymyksesi oli minulle osoitettu, en kehittele tuon tason teorioita , sitä varten on alan oikeat tutkijat.
Matalia järviä syvennettäsiin? No jopas tuli todella kustannustehokas ehdotus. Keskustelun taso nousee uusiin sfääreihin vai vajoaako yhä syvemmälle?
Finer tutkimuksen sivun 29 kuvan 2 tuloksista tutkijat itse toteavat, että tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä, aineisto oli tuolloin suurelta osin käsittelemättä ja tutkimus kesken.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään