Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Lapissa, Rovaniemeltä pohjoiseen, on sitten vain virtavesiä, kun niin kirkkaina ovat pysyneet. Olen ollut näkeväni Lapissa purojen laskevan kirkasvetisiin järviin ja lampiin. Ja jatkavan kirkkaana purona järven toisesta päästä. En ole mikään hydrobiologi, joten olen saattanut erehtyä.
Vasta julkaistun MetsäVesi-raportin 2020/66/kuva 28 mukaan metsätalouden lisäfosforikuorman valuma suurimmalla osalla Suomea on 10 g/ha/v ja Oulun alueella pistemmäisesti 150g/ha/v. Suora fosforilaskeuma ilmasta 3,4 milj.ha vesistöalueelle on 44 g/ha/v. Lisätyppeä vesistöihin suurimmalla osalla Suomea tulee valumana 0,1..1 kg/ha/v ja ilmasta laskeumana 1kg/ha/v (Lappi) ja 4 kg/ha/v (Etelä-Suomi) keskimäärin koko Suomessa n. 2,4 kg/ha/v. Typen ja fosforin lisävalumat luonnotilaiseen ja yhdessä suoraan laskeumaan nähden ovat merkityksettömät. Vesinäytteet luonnontilaiselta Natura-suolta ja ojitusalueelta voi käydä katsomassa Metsälehden lukijoiden kuvista sivulta 5.
En suosittele allekirjoittamaan tätä Liidia Merikannon kansalaisaloitetta.
Pitäisi osoittaa laskelmilla että ennallistaminen pienentää ravinnepäästöjä tietyllä summalla, mutta tällaista laskelmaa ei taida olla vielä olemassa? Vai löytyykö kansalaisaloitteesta?
Luultavasti ojitusalueiden vesistöpäästöistä ravinteita ongelmallisempia ovat kunnostusojituksista johtuvat väliaikaiset kiintoaineet ja pitempiaikaiset orgaaniset aineet. Sitten toisaalta hajoavan turpeen päästöt ilmaan (typpioksiduuli ja hiilidioksidi) ja ennallistetun suon metaani. Suometsien hoito on tieteilyä ja taiteilua kasvun, vesipinnan ja päästöjen kanssa.
Lehtikariketta näkyy luonnonojien suvantokohdissa pohjalla myöhään syksyllä kun katsoo. Sieltä kevättulva huuhtoo sen pitkin mettiä.
Järvien liettyneet rannat on huono juttu vähällä vedellä. Rankka sade piiskaa mutaa ja se valuu veteen. Sateiden jälkeen vesi on sitten aivan ruskeaa ja sekaisin.
Ei kai kukaan vakavissaan väitä, että syksyn lehdet aiheuttavat mutaisia lieterantoja. Vaikutuksen on joka tapauksessa oltava häviävän pieni verrattuna ojiin.
Niin tai näin, lehdet on enemmän ”luomua” kuin ojaröpöt. Ja minkäs teet. Sama kun kauhistelisi tulivuorten co2- ja hiukkaspäästöjä.
Tottakai ne lehdet hajoaa vedessä ihan samanlailla kuin muuallakin. Kuinka paljon olette nähneet syksyn lehtiä järven pohjassa seuraavana keväänä ? Eipä mitään. Mökilläni on tervaleppiä aivan rannan tuntumassa ja osin järvenpäällä. Keväällä ei juurikaan lehtiä enää ole pohjassa. Paikka on pysynyt kovapohjaisena viimeiset 50 vuotta joka se meillä on ollut. Varmaan satoja vuosia sitäkin ennen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään